Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Suuontelon ja nielun alueen tulehduksia sekä allergisia ja yliherkkyysreaktioita voidaan menestyksellisesti lievittää farmakologisella tukilääkityksellä. Luonnonmukaiset desinfioivat ja samalla tulehduksia rauhoittavat rohtovalmisteet ovat osoittautuneet tärkeiksi. Eräs merkittävämpiä on greipinsiemenöljy, jota annostellaan 2–3 pipetillistä lasillisessa vettä. Sillä kurlataan suuta infektion vaikeusasteesta riippuen useitakin kertoja vuorokaudessa. Tämä helposti toteutettava hoito voi varsin tehokkaasti lievittää suuontelon ja nenänielun tulehdusoireita. […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Dysbioosi on monimutkainen tautiprosessi, joka on osasyynä hermoston ja lihaksiston sekä tukirangan tulehduksiin ja rappeutumisiin. Suun dysbioosi voi käynnistää eri puolilla elimistöä tulehduksia ja autoimmuunisairauksia. Taustalla on suun ja hampaiden alueen paikallisten mikrobien liikakasvua, lisääntynyttä ienten läpäisevyyttä ja järjestelmällisiä immuuniaktivoitumisia. Tautikehitys johtaa tulehdussairauksien syntyyn, ja ne voivat johtaa myös erilaisiin sydän- ja verisuonisairauksiin. Hampaiden, […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Olipa paikkamateriaali mikä tahansa, bakteereita tarttuu aina hampaan ja paikan väliseen saumaan. Yhdistelmäpaikan (pääosa keraamista materiaalia ja sidosaineena kudosystävällistä muovia) ja amalgaamipaikan oleellinen ero on kuitenkin se, että yhdistelmämuovitäyte ikään kuin liimataan kiinni hampaaseen, jolloin sauma ei vuoda kovin helposti. Monista yhdistelmäpaikoista myös vapautuu jonkin verran reikiintymistä ehkäisevää fluoria. Lisäksi yhdistelmämuovipaikan sidostaminen edistää paikan […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Tiedetään, että ihmisen merkittävin elohopealähde ovat olleet amalgaamipaikat. Pitkään on kiistelty, pitäisikö suuria elohopeamääriä sisältävät amalgaamitäytteet (keskimäärin puolet amalgaamimassasta on elohopeaa) poistaa vai ei. Suomessa on joukko hammaslääkäreitä, jotka perustivat vuonna 1990 Suomeen Biohammaslääketieteen yhdistyksen. Kymmenet tähän yhdistykseen kuuluvat hammaslääkärit ovat saneeranneet tuhansien potilaiden amalgaamipaikat. Niiden alta paljastuu usein hammassairauksia, kuten hammasmätää, hammaskuoliota, […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Parantava ruoka – Pellavarouhe pokkarista. Aikuisille 1 rkl ja pienikokoisille puolet pellavansiemenöljyä päivässä turvaa osittain välttämättömien rasvahappojen saantia. Pellavansiemenöljyä voi nauttia sellaisenaan lusikalla tai osana muita kuumentamattomia ruokia. Kuumia valmistuslämpötiloja tulee välttää, sillä lämpö ja valo hapettavat rasvahappoja ja tuhoavat tärkeitä fysiologisia vaikutuksia. Pellavansiemenöljyä ei suositella esimerkiksi pannulla paistamiseen. Pellavansiemenöljy säilyy paremmin, kun sitä käsitellään alle + […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Parantava ruoka – Pellavarouhe pokkarista. Pellavansiemenöljyä saadaan pellavansiemenistä kylmäpuristamalla. Pellavansiemenestä 40 % on rasvaa. Pellavansiementen ja siitä saatavien lisäravinteiden, kuten pellavarouheen, sisältämässä öljyssä on ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja, etenkin alfalinoleeni- (ALA) ja linolihappoa (LA). Pellavansiemenet sisältävät tärkeää omega-3-sarjan alafalinoleenihappoa enemmän kuin mikään muu syötävä kasvikunnan tuote. Välttämättömiä rasvahappoja tarvitaan moniin keskeisiin toimintoihin: ◊ kaikkiin solujen rasvakalvoihin ◊ […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Parantava ruoka – Pellavarouhe pokkarista. Pellava on maailman vanhimpia viljelykasveja. Sen arvellaan olevan peräisin Kaukasukselta. Lähi-idässä pellavaa viljeltiin ilmeisesti jo 8 000 vuotta sitten. Babylonialaiset viljelivät pellavaa noin 3 000 vuotta eKr. Antiikin egyptiläiset, kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät pellavansiemeniä ruokana sekä erilaisiin lääketieteellisiin tarkoituksiin, kuten vatsavaivojen ja ummetuksen hoidossa. Lääketieteen isäksi kutsuttu Hippokrates (650 eKr) käytti […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Parantava ruoka – Pellavarouhe pokkarista. Pellava on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi. Pellavansiemenet kylvetään keväällä melko kuivaan aurinkoiseen paikaan ja möyheään maahan. Hedelmä on pallomainen kota, siemenet ovat ruskeita, litteitä ja sileitä. Pellava kasvaa 40–80 senttimetriä korkeaksi. Pellavasta on erikseen jalostettu lajikkeita siementen ja kuitujen tuotantoa varten. Pellavaa on käytetty myös koristekasvina. […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Parantava ruoka – Pellavarouhe pokkarista. Ruokavalioiden terveysvaikutuksia pyritään osoittamaan väestötutkimuksilla. Professori Nikolaus Scarmears New Yorkista esitti Euroopan ravitsemustieteellisen yhdistyksen (ESPEN):n kongressissa syyskuussa 2011 Göteborgissa väestötutkimuksia ravitsemuksesta. Niissä osoitettiin, että varsinkin naisilla, jotka noudattivat Välimeren dieettiä, oli muuhun väestöön verrattuna vain noin 50 %:n riski sairastua dementoivaan Alzheimerin tautiin. Hän totesi, että Välimeren dieetti voi edesauttaa taudin hidastumista ja […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Parantava ruoka – Pellavarouhe pokkarista.Kiistatonta lääketieteellistä näyttöä pellavarouheen kaikista terveysvaikutuksista ei ole, ja sen saaminen on vaikeaa. Rappeutumissairaudet, kuten esimerkiksi kakkostyypin diabetes, verenpainetauti ja sappikivitauti, syntyvät ja kehittyvät monien riskitekijöiden yhteisvaikutuksesta useiden vaiheiden kautta. Rappeutumissairauksien potilaskohtaisia syitä ja mekanismeja ei tunneta tarkasti. Tautien vaikeusasteet ovat yksilöllisiä. Lopullinen tieteellinen näyttö pellavarouheen tehosta mm. syövän hoidossa puuttuu, mutta monet tutkimukset […]