Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta.
Maksa-arvot saattavat kohota alkoholin ja ylipainon, mutta myös raskasmetallien vaikutuksesta. Amalgaamipaikkojen mukana suuhun laitettu elohopea on yksi esimerkki turvalliseksi luullusta myrkyllisestä aineesta. Elohopeaa 50 % sisältävää amalgaamia alettiin 1800-luvulla käyttää hammastäytteenä tietämättä elohopean haitoista. Nyt Itämeren suojelusopimuksen mukaan elohopeaa ei saa päästää ympäristöön. Krematorioiden uunit täytyy rakentaa niin, että vainajien amalgaamipaikkojen elohopea ei haihdu taivaan tuuliin. Elohopeapitoisten kalojen kuten haukien syömistä rajoitetaan. Silti suuhun laitetun elohopean haittavaikutuksista kiistellään yhä.
Monessa suussa hampaankolot ovat täynnä elohopeaa, ja moni on sikiöaikana saanut oman osansa äidin amalgaamipaikoista. Amalgaamien sisältämä epäorgaaninen elohopea läpäisee istukan ja kertyy sikiöön. Kaikki eivät kärsi elohopeasta, mutta osa saa hankalia oireita sen myrkkyvaikutuksesta, joka kohdistuu ennen kaikkea munuaisiin, hermostoon ja aivoihin, mutta myös maksaan ja muihin elimiin. Työssään elohopealle tai muille raskasmetalleille altistuneille voi kehittyä näiden myrkkyjen vaikutuksesta rasvamaksa. Elohopeaa tulee elimistöön ilman amalgaamejakin teollisuuden päästöistä ja kivihiilen poltosta.
Metyylielohopea estää glutationiperoksidaasientsyymin toimintaa, jolloin vapaat peroksidiradikaalit vaurioittavat hermosoluja. Elohopea vaikuttaa haitallisesti maksan verisuoniin, altistaa tulehduksille, haittaa rasva-aineenvaihduntaa ja vaurioittaa maksasoluja.
Ehkä ei paikkoja lainkaan
Amalgaamipaikkoja ei meillä enää juuri tehdä, mutta muoviset paikatkaan eivät ole haitattomia. Parhaiten toimii ennaltaehkäisy: hyvällä ruokavaliolla ja suuhygienialla hampaat eivät tarvitse paikkausta myrkyllisillä kemikaaleilla.
Lyijy rasittaa maksaa kuten elohopea. Monella nykypäivän aikuisella on maksassaan lapsuudessa liikenteen saasteista ja seinämaaleista kerääntynyttä lyijyä. Ilman lyijypitoisuus putosi 98 %, kun siirryttiin lyijyttömään bensiiniin, eikä lyijypitoisia maalejakaan saa enää käyttää asunnoissa. Teollisuusrakentamisessa niillä maalataan edelleen, ja teollisuudesta lyijyä vapautuu myös ilmaan.
EFSA:n eli Euroopan elintarviketurvallisuusviraston mukaan turvallinen alumiinin saantiraja ylittyy suurimmalla osalla eurooppalaisista. Alumiini tunnetaan keskushermostoa vaurioittavista aivosairauksille altistavista vaikutuksistaan. Alumiini vaurioittaa myös maksasoluja ja lisää rasvan kertymistä maksaan. Alumiinia tulee elimistöön astioista ja alumiinia sisältävistä deodoranteista ja lääkeaineista, mm. runsaasti käytetyistä närästyslääkkeistä. Alumiinin saantiinsa voi siis vaikuttaa.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Marja Ruutin Terve maksa -kirja nyt -15% alennuksella alennuskoodilla ”tervemaksa”!
Lisää koodi ”tervemaksa” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus astuu voimaan.
© Mividata Oy ja Marja Ruuti