Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.
Vuonna 1960 syntynyt potilas oli kärsinyt pari vuotta ruoansulatusvaivoista. Häntä hoitanut lääkäri oli epäillyt hiivasyndromaa. Hän oli kärsinyt erilaisista infektioista useita vuosia. Parin vuoden aikana ruoansulatus oli heikentynyt, sillä ulosteessa oli toisinaan sulamatonta ruokaa. Sen lisäksi oli runsaasti ilmavaivoja, kuplimista ja vatsan turvotuksia, jotka usein voimistuivat lounaan jälkeen ja jatkuivat myöhään iltaan. Peräaukon ympärillä oli kutinaa ja ilmeinen hiivatulehdus. Amalgaamisaneeraus oli tehty vuotta aikaisemmin. Kahden vuoden aikana hänellä oli ollut väsymystä, joka oli häirinnyt jaksamista työnteossa.
Vastaanotolla valitsin ravitsemushoidon aloitukseksi seuraavia lisäravinteita: vahva eläinlesitiiniuute, piihappo-selluloosageelivalmiste, C-vitamiini, E-vitamiini, A-vitamiini, pari B-vitamiinivalmistetta, kalanmaksaöljy, greippiöljytipat, valkosipulivalmiste ja monimineraali-vitamiinivalmiste sekä mm. marjoilla täydennetty pellavansiemenrouhe. Myös probioottilääkitys kuului ohjelmaan.
Noin 3–4 viikon kuluttua peräaukon punoitus ja kutina loppuivat kokonaan. Sen jälkeen ei enää tarvinnut käyttää paikallisia salvoja. Ilmavaivat, kupliminen ja vatsan turvotus loppuivat pikkuhiljaa syksyn 2003 aikana. Potilas tunsi itsensä pirteämmäksi jo noin kuukauden kuluttua.
Potilaalla oli epäilty mahalaukun vähähappoisuutta ja määrätty lääkkeeksi valmiste, jonka sisältämä aminohappo glutamiini hajotessaan muodostaa suolahappoa. Tämä lääke ei kuitenkaan toiminut hyvin. Sen vuoksi kirjoitin potilaalle ns. ex tempore -reseptin apteekin valmistettavaksi. 300 millilitran pulloon vettä laitettiin sen verran suolahappoa, että muodostui 10-prosenttinen suolahappoliuos. Tämä valmiste vähensi tehokkaasti ylävatsan kuplimisoiretta ja auttoi ruoan sulamisessa. Melko pian kyseiset oireet loppuivat. Myös ruoansulatusentsyymivalmisteesta tuntui olevan hyötyä. Sekä suolahappovalmisteen että entsyymi valmisteen tarve loppui huhtikuussa 2003. Hoito-ohjelmaan kuului myös hiiva-antibiootin käyttö noin kolmen kuukauden ajan. Sillä ei tuntunut olevan erityistä vaikutusta.
Vastaanotolla joulukuussa 2004 todettiin hyvinkin selvä positiivinen tervehtymisjakso keväästä 2004 lähtien. Tulehduksia ei enää tullut. Hiukset olivat selvästi vahvistuneet. Suoliston ilmavaivat (käymistilat) olivat käytännössä loppuneet. Jotain lievempiä oireita saattoi tulla ruokavaliosta riippuen. Potilaan mielestä suolahappotippojen lisääminen ohjelmaan auttoi heti. Sen jälkeen lounaan jälkeinen ilmanmuodostus ei enää jatkunut. Suoliston toiminta alkoi olla lähes normaalia, ja hän saattoi viettää sosiaalista elämää.
Potilas on käynyt vastaanotolla noin vuoden välein. Pitkäaikaisen yskän vuoksi tehtiin mahalaukun tähystys eli gastroskopia syksyllä 2007. Tähystävä lääkäri totesi lievää takaisinvirtausta. Hoidoksi määrättiin pii-selluloosa -valmistetta. Potilas käytti myös happo-emästasapainoon vaikuttavaa valmistetta. Ruokatorven oireet loppuivat sen jälkeen eikä niitä ole enää uudelleen ilmaantunut. Terveys oli tullut varsin hyvään stabiiliin vaiheeseen. Tukilääkitystä jatkettiin ylläpitoannoksin.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola