Vuonna 1991 sakasalaiset retkeilijät Helmut Simon ja Erika Simon olivat palaamassa Italian ja Itävällan rajalla Alppien vuoristoon tekemältään hiihtomatkalta takaisin hotellilleen. Laskeutuessaan vuoren rinteitä alas, he huomasivat osittain sulaneessa lumessa muumioituneen ihmisruumiin. Tutkijat huomasivat kuitenkin vasta muutama päivä löydöksen jälkeen ruumiin uniikin luonteen. Myöhemmin suoritettujen radiohiilimittausten (9 kpl) valossa miehen todettiin eläneen vuosien 3350–3100 eaa. välillä.
Jäämies nimettiin Ötzalin vuoriston mukaan Ötziksi ja tämä neoliittiselta kaudelta peräisin oleva, poikkeuksellisen hyvin säilynyt ruumis on kiistatta yksi aikamme merkittävimpiä arkeologisia löydöksiä. Jäämiehen yltä löydetyt välineet ovat kiinnostaneet tutkijoita äärimmäisen paljon ja on mielenkiintoista todeta Ötzin kantaneen nahkaisella vyöllään kahta koivujen kyljillä kasvavaa kääpää. Kääpäpäpalasten lisäksi jäämiehen laukku oli täytetty ”mustalla materialla”, joka myöhemmin tunnistettiin taulakäävästä valmistetuksi taulaksi.
Useissa lääkinnällisiä sieniä käsittelevissä kirjallisuuslähteissä Ötzin kerrotaan virheellisesti kantaneen mukanaan pakuria, mikä ei kuitenkaan tarkempien analyysien valossa pidä paikkaansa. Innsbruckin Yliopiston mikrobiologian professori Reinhold Pöder on tutkinut Jäämies Ötzin tapausta yli 20 vuotta ja perustelee laajojen analyysien valossa useissa julkaisuissaan Ötzin kantamiksi kääviksi ainoastaan taulakäävän (Fomes fomentarius) ja pökkelökävän (Piptoporus betulinus).
Sienitieteilijät ja biologit ovat pitkään arvelleet, mihin Ötzi mahtoi käyttää näitä kääpiä. Kääpien isäntäpuuna toimivan koivun spirituaalinen rooli ja yhteys kääpien mukana kantamiseen sekä mahdollinen lääkinnällinen käyttötarkoitus saivat aluksi eniten kannatusta. Myöhemmin julkaistujen tutkimusten valossa osoitettiin kuitenkin selkeästi, että jäämies on hyödyntänyt taulakääpää ainoastaan tulen sytyttämiseen, herkästi syttyvän taulan lähteenä. Pökkelökäävän ominaisuudet sytykkeenä ovat kuitenkin huonot ja on arveltu, että Ötzin olisi käyttänyt sientä lääkinnällisiin tarkoituksiin, esimerkiksi hänen kehostaan löydettyjä parasiitteja (Trichuris trichiura) vastaan.
Hypoteesia perusteltiin pökkelökäävän sisältämän, pitkään tutkitun ja käytetyn agarisiini-nimisen yhdisteen vahvalla aktiivisuudella useita eri parasiitteja vastaan. Tutkijat eivät kuitenkaan löytäneet 90-luvun alkupuolella suorittamissaan analyyseissä Ötzin kantamista käävistä agarisiinia lainkaan. Pökkelokääpä sisältää kuitenkin aktiivisia triterpeenejä, steroleja ja sienen sisältämien yhdisteiden on todettu omaavan koeputki- ja eläinkokeissa voimakkaita antibakteerisia, antiviraalisia, tulehduksia rauhoittavia ja syöpäsolujen kasvua hillitseviä ominaisuuksia.
Pökkelökäävän rooli jäämiehen nahkaisella vyöllä on säilynyt näihin päiviin asti mysteerinä ja spirituaalisen tai lääkinnällisen käytön mahdollisuus elää kysymysmerkin varjostamana edellen. Ötzin tapaukseen liittyy myös muita, mahdollisesti älykkääseen itsehoitoon viittaavia kysymysmerkkejä. Ötziltä löydettiin mm. 57 tatuointia, joista monet olivat lähellä sellaisia akupunktiopisteitä, joita käytettäisiin nykyäänkin Ötzillä havaittujen vaivojen, kuten nivelrikon akupunktiohoidossa.
Vuodesta 1998 lähtien Ötzin ruumista on säilytetty yleisön nähtävillä Etelä-Tirolin arkeologisessa museossa Bolzanossa Italiassa. Ötzi on näytteillä erikoisvalmisteisessa kammiossa, jossa on pieni panssarilasista valmistettu ikkuna. Ruumista pidetään kylmässä, ja elektroniset tunnistimet tarkkailevat Ötziä kammion lämpötilan nousun varalta, ettei ruumis ala sulaa tai mädäntyä.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Jaakko Halmetojan kirjoittama Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan -15% edullisemmin tänään koodilla ”pakuri”!
Lisää koodi ”pakuri” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus aktivoituu.
© Mividata Oy ja Jaakko Halmetoja