Tämä artikkeli on toteutettu mainosyhteistyönä Biomedin kanssa. Lue lisää Biomedista täältä.
LAITA KUIDUT JA BAKTEERIT TASAPAINOON NIIN SÄÄSTYT MONELTA VAIVALTA
Ajatus, että suoliston bakteerikasvustolla on tärkeä merkitys ihmisen terveydelle on vahvistunut ja erityisesti antibioottien laajan käytön tiedetään häiritsevän suoliston normaalia toimintaa sekä bakteerikantaa. Useimmiten antibioottien käyttö on perusteltua, mutta kannattaa ottaa huomioon että niillä voi olla hyvin hankalia suolistoon kohdistuvia sivu- tai haittavaikutuksia. Ihanne tilanne olisi, että suoliston bakteerikanta on kunnossa ja suoli toimisi yhtä usein kuin syömme päivässä. Se edellyttää, että ravinto on terveellistä eikä lääkekuureja ole käytetty ja ulosteet ovat normaaleja. Silti, edes ulostuskerrat eivät kerro koko totuutta. Toiset juoksevat jatkuvasti vessassa ja luulevat, että suoli toimii hyvin vaikka sen kunto on “rempallaan”. Ihmiset, joilla on jatkuva ripuli voivat kärsiä ummetuksesta. Toiset taas vierailevat vessassa hyvin harvoin. Kun suolistoon pääsee kertymään runsaasti kuona-aineita, ne voivat aiheuttaa oireita muuallekin elimistöön. Ilmavaivat, turvotus, kutina ja kosteus peräaukossa sekä monenlaiset herkistymiset eri ruoka-aineille voivat olla oireita suoliston huonosta tasapainosta.
Muista tärkeät kuidut
Suoliston bakteerikannan hyvinvointiin vaikuttaa ensisijaisesti syömäsi ravinto. Tärkeää on huolehtia mm. riittävästä ravintokuidun saannista. Suomalaisten kuidun saanti on edelleen nykyistä ravitsemussuositusta alhaisempi, vaikka moni syökin puuroa ja ruisleipää päivittäin. Kuidun saantisuositus on naisilla vähintään 25 g ja miehillä vähintään 35 g kuitua päivässä. Suomalaiset saavat ruoasta kuitua keskimäärin 21 g päivässä. Kasvikset, hedelmät, pähkinät ja täysjyväviljat toimivat hyvänä ravintokuidun lähteinä, mutta erityisen hyviä ja helppoja kuitulisiä saa pellavarouheesta ja suomalaisista marjoista.
Pellava – täydellistä terveysruokaa
Pellava on monipuolinen kasvi, joka voidaan hyödyntää varresta siemeniin. Siitä voidaan valmistaa mm. lääkkeitä, öljyä, kangasta, kuitulevyjä, rakennusten lämpö- ja äänieristeitä jne. Pellavakasvista voidaan hyödyntää lähes 100 %. Pellavaa on käytetty jo ainakin 5000 vuotta ravinto- ja kuitukasvina. Se kuuluukin suomalaiseen maalaiskulttuurimaisemaan.
Pellavansiemenet sisältävät runsaasti kuitua. Pellavarouhe sisältää keskimäärin 37 % ravinto-kuitua, josta 2/3 on liukenematonta ja 1/3 on liukenevaa kuitua. Liukenematon kuitu toimii suoliston hyväksi lisäämällä ulosteen massaa ja tarpeellisten bakteerien määrää. Muiden siementen tavoin pellavassa on tiivis paketti myös öljyjä, proteiinia, kivennäisaineita ja vitamiineja mm. kaliumia, magnesiumia, kalsiumia ja seleeniä sekä B-, E- ja K-vitamiineja on runsaasti.
Pellavansiemenissä on erityisen paljon linoli- ja alfalinoleenihappoa. Alfalinoleenihappo (ALA) on ihmiselle välttämätön rasvahappo, joka lukeutuu Omega 3 -rasvahappoihin. Sen tiedetään edistävän veren kolesterolitasojen pysymistä normaalina. Suomalaisessa, pitkän päivän alueella kasvavassa pellavassa on jopa 20 % enemmän hyviä rasvahappoja kuin ulkomailta tuodussa. Kannattaakin siis suosia suomalaista pellavaa.
Pellavan lignaanit ja suoliston bakteerikanta
Useiden tutkimusten kohteena ovat monissa syötävissä kasveissa esiintyvät, kuituihin sitoutuneet lignaaniyhdisteet. Lignaaneja saa mm. täysjyvärukiista ja seesaminsiemenistä, mutta erityisen paljon niitä on pellavansiemenissä. Jotta lignaanien terveyshyödyt saadaan elimistön käyttöön, täytyy suoliston bakteerikannan olla kunnossa. Paksusuolen hyvät bakteerit nimittäin muuntavat lignaanit hormoninkaltaisiksi yhdisteiksi, jotka hyödyttävät monella tavoin sekä naisia että miehiä. Kun suolisto on “rempallaan” eikä ruokavalio sisällä riittävästi ruoka-aineita joista saa terveyttä edistäviä bakteereita olisi ihanteellista käyttää pellavatuotteiden ohella ihmisperäisiä maitohappobakteerivalmisteita.
Vertailuksi eri aineiden lignaanipitoisuuksia kuivapainoa kohti (mg/kg):
• Ruis 1
• Puolukka 15
• Kiinalainen vihreä tee 30
• Pellavansiemen 3700
Valitse tehokas maitohappobakteeri
Monet markkinoilla olevat maitohappobakteerit ovat nautaperäisiä ja tarkoitettu alun perin meijeriteollisuuden käyttöön. Kannattaa huomioida että ihmisperäisillä maitohappobakteerikannoilla on tehokkaampi kyky tarttua suoliston limakalvoihin ja syrjäyttää haitalliset bakteerikannat. Myös valmisteen vahvuudella on suuri merkitys, yleisesti asetettu tehokkaan päiväannoksen rajaksi 6,5 miljardia bakteeria. Biomedin Acidophilus ja Acidophilus Forte sisältävät 10-30 miljardia ihmisperäistä bakteeria / kapseli.
Marjat – metsiemme värikkäät ihmeet
Marjat tuovat suurta lisäarvoa ruokavalioomme, mutta myös vatsamme hyvinvoinnille. Kaikilla marjoilla tiedetään olevan useita terveysvaikutuksia, mutta toiset on ylitse muiden. Marjoja kannattaa syödä myös niiden sisältämien vitamiini- ja hivenainevarantojen vuoksi. Mustikka, tyrni, karpalo ja ruusunmarja sisältävät runsaasti flavonoideja, antosyanideja ja fenolisia yhdisteitä, joilla tiedetään olevan runsaasti hyviä vaikutuksia koko elimistölle.
LINOMIX on suomalainen ravitsemusasiantuntijoiden suunnittelema ravintolisä joka sisältää pellavarouheen lisäksi 24% marjoja, pienen määrän kauralesettä ja intiaanisokeria. Hyvänmakuinen ja helppokäyttöinen “ravintopommi” jota voi lisätä puuroon, viiliin, jogurttiin, marjakeittoon ym. Kaksi rkl päivässä antaa hyvän perustan terveelliseen ruokavalioon.
Tutustu myös probioottien vaikutusta käsittelevään ruoansulatus.fi sivustoon!
Asiaan liittyvä lukuvinkki!
Antioksidanttiklinikoiden perustajan, kirurgian erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolan kirjoittamassa Ruoansulatus kuntoon ravitsemushoidolla kirjassa kerrotaan laajasti mm. ruokavalion, ravintolisien sekä ravitsemustilaa määrittävien vitamiini-, hivenaine- ja rasvahappomittausten mahdollisuuksista erilaisten vaivojen ja sairauksien hoidossa.
Kaarlo Jaakkolan kirjat nyt -15% huipputarjouksella täältä!
Kannattaa myös käydä tykkäämässä Terveyskirjat Facebookista ja Mividatan Facebookista, niin saat ensimmäisten joukossa tiedon kun julkaisemme täällä uusia artikkeleita.