Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Syöpäsairauksien ravitsemushoito tapausselostusten valossa -kirjasta
(Tämä osa kirjasta on lainaus Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta luvusta Syöpäsairaudet, kirjasta Terveen elämän salaisuudet osa 4 (WSOY 1989).)Kahvi ja syöpä
Suomalaiset ovat yksi maailman eniten kahvia kuluttavia kansoja. Vuosina 1976−1980 Suomessa juotiin kahvia keskimäärin 12,5 kg henkeä kohti vuodessa.*
*”Suomalaiset kuluttivat paahdettua kahvia vuonna 2016 noin 54 miljoonaa kiloa. Kahvia nautitaan täällä vuosittain noin 9,9 kg henkeä kohden.” http://www.kahvi.fi/kahvi-lukuina/tilastot.html (27.12.2017)
Viimeaikaisten tutkimusten (huom! Ko. vuosi on siis 1989) perusteella on väitetty, että runsas kahvin juonti saattaa aiheuttaa mm. synnynnäisiä epämuodostumia, sepelvaltimotautia sekä syöpää.
Kahvi sisältää noin 11 % monityydyttymättömiä rasvahappoja. Kahvi paahdetaan yli 300 asteen kuumuudessa. Sen aikana pitkäketjuiset rasvahapot katkeavat eripituisiksi lyhyemmiksi epäterveellisiksi rasvahapon palasiksi, joten paahtamisessa muodostuu monia elimistölle vieraita kemiallisia aineita. Paahtamisen aikana myös osa kaksoissidoksista vaurioituu ja tyydyttyy. Paahdettu kahvi pyritään säilyttämään tyhjiöpakkauksissa, sillä ilman happi härskiinnyttää paahdetun kahvin helposti. Hapettuneiden epäterveellisten rasvahappojen lisäksi kahvissa on todettu olevan myös muita syöpää aiheuttavia aineita, mm. bentspyreeniä. Kahvin pahimmat terveysriskit eivät siten johdukaan kofeiinista vaan härskiintyneistä rasvahapoista ja muista karsinogeeneista.
Pyrittäessä vähentämään syövän riskiä on syytä välttää runsasta kahvin juontia. Syöpäpotilaalle on syytä aina suositella kahvinjuonnin lopettamista tai ainakin sen vähentämistä minimiin.