Keittoveden valitseminen

Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta.

Vesien maku- ja laatueroihin on kiinnitetty huomiota niin pitkään, kun ihmisiä on elänyt tällä pallolla. Vaikka Suomessa kraanasta tuleva vesi on maailmanlaajuisesti mitattuna laadukasta, on vesi erittäin heikkolaatuista verrattuna takapihoillamme ilmaiseksi pulppuavien luonnonlähteiden tarjoamiin vesiin. Veden laatu on mielestäni äärimmäisen aliarvostettu muuttuja, joka vaikuttaa kuitenkin elimistömme toimintaan enemmän kuin juuri mikään yksittäinen ulkoinen tekijä (ilman laatua lukuunottamatta). Kehomme painosta n. 70 % on vettä ja suosittelen erittäin vahvasti hyödyntämään omassa ruokavaliossaan laadukkaimpia mahdollisia saatavilla olevia nesteitä.

Joka sekunti eri puolella Suomea pulppuaa pintaan tuhansia tonneja maailman puhtainta ja laadukkainta juomavettä. Suhteessa ympärillämme olevan ilmaisen lähdeveden määrään emme hyödynnä tätä mahdollisuutta käytännössä lainkaan. Maailman ajassa, jossa kaikki mahdollisuudet ja välineet ovat suoraan nenämme alla, unohdamme usein perustavanlaatuisten elementtien arvon.

Mahdollisuus hyödyntää luonnossa virtaavaa, kylmää ja pehmeän nesteyttävää lähdevettä, on mahdollisuus, jota vain pieni osa maailman väestöstä kykenee koskaan hyödyntämään.

Verrattuna markettien myymään, yleensä UV-käsiteltyyn, ftalaatteja pehmeästä muovipullosta mahdollisesti liuottaneeseen, loistelamppujen alla useita viikkoja grillaantuneeseen ”lähdeveteen” (jotka ovat välillä itse asiassa kaivovettä) – raikkaan luonnossa virtaavan lähdeveden juominen on täysin eri tarina.

Toisaalta useilla kraanaveden puhdistamiseen käytetyillä kemikaaleilla ja niiden hajoamistuotteilla on todettu eläinkokeissa karsinogeenisiä eli syöpää aiheuttavia ominaisuuksia. Kraanaveden sisältämistö yhdisteistä mahdollisia riskejä luovat mm. trihalometaanit, nitraatit, bromidikloorimetaani, klooratut furatonit, bromaatti, halogenoidut etikkahapot sekä useat eri mikropollutantit.

Käytännössä kaikkiin Suomen maastokarttoihin on merkitty paljon lähteitä (yhteensä yli 22 000 luonnonlähdettä). Näiden lähteiden hyödyntämisen haasteena on kuitenkin lähteiden kunnon sattumanvaraisuus, veden laadun kontrolloinnin puute ja lähteiden heikko käyttömukavuus. Löydälähde.fi -sivuston tavoitteena on nitoa yhteen eri lähteiden ympärille rakentunutta historiaa, käyttökokemuksia, tuoreimmat veden laatuun liittyvät analyysit ja mahdollisimman selkeät ohjeet lähteiden helppoon löytämiseen – missäpäin Suomea tahansa. Sivusto toimii responsiivisesti esimerkiksi älypuhelimilla ja näyttää geopaikannusta hyödyntäen sinua lähimmät lähteet suoraan kartalla.

Vuonna 2009 perustetun www.löydälähde.fi -sivuston tavoitteena on nitoa yhteen luotettava, interaktiivinen ja tarkka alusta Suomen käyttökelpoisten luonnonlähteiden hyödyntämiselle. Tavoitteena on rakentaa sivusto, jonka kartalla sijaitsevista lähteistä jokainen on helppo löytää.

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?

Tilaa Jaakko Halmetojan kirjoittama Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan -15% edullisemmin tänään koodilla ”pakuri”!

Tilaa tästä!

Lisää koodi ”pakuri” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus aktivoituu.

Terveyssivut

Jaakko Halmetoja

Post Detail