Yksi pakurin ehdottomasti mielenkiintoisimpia ominaisuuksia on sen uniikki mineraaliprofiili. Yli 30 vuotta elintarvikkeita analysoinut kanadalainen mineraalispesialisti Ramiz Saad (Maxxm Analytics, Kanada) törmäsi vuonna 2011 pakuriin ja kuvaa sientä ”mielenkiintoisimmaksi ja poikkeuksellisimmaksi analysoimakseen elintarvikkeeksi tuhansien eri näytteiden joukosta”.
Pakurin kemiallista koostumusta tutki ensimmäisenä aiheesta väitöskirjan kirjoittanut saksalainen farmasian professori G. Dragendo jo vuonna 1864. Hän ei kuitenkaan löytänyt sen aikaisilla menetelmillä pakurista mielenkiintoisia yhdisteitä, kuten alkaloideja tai glykosidejä ja kiinnostus jatkotutkimuksiin lopahti äkkiä.
60-luvun vaihteessa venäläiset tutkijat P. A. Yakimov, A. A. Shivrina, E. V. Lovyagina ja E. G. Platonova vertailivat pakurin sisältämiä yhdisteitä muihin kääpiin. Tutkijat huomasivat, että pakuri on merkittävästi erilainen kemialliselta koostumukseltaan. Keskeisimpänä havaintona 2–3 kertaa korkeampi tuhkapitoisuus (12–15 %), joka kuvaa pääasiassa poltetussa materiaalissa olleiden mineraalien määrää. Analysoiduissa näytteissä oli pääasiassa kaliumoksidia (50 %), natriumoksidia (9–13 %) ja mangaanioksidia (1,2 %). Lisäksi pakurista analysoitiin 4–12 kertaa pienempi typen ja selluloosan pitoisuus verrattuna eri kääpiin. Myöhemmin tutkimuksissa pakurin tyypilliseksi koostumukseksi havaittiin: hiili (39 %), kalium (9–10 %), vety (3,6 %), typpi (0,4%), magnesium (0,64 %), kalsium (0,37 %), kloori (0,33 %), fosfori 0,23 %), natrium (0,05 %), rubidium (0,04 %), rikki (0,02 %) ja mangaani (0,02 %). Lisäksi pakurin havaittiin sisältävän rautaa, kuparia, sinkkiä, vanadiumia, kromia sekä nikkeliä, seleeniä, jodia, bariumia, bromiinia, strontiumia. Näytteistä ei löydetty kobolttia, lyijyä, kadmiumia, elohopeaa tai arseenia. Useiden laskelmien valossa pakuri sisältää 40–45 % happea, mikä tekee siitä pakurin ravinnekompleksin vallitsevan alkuaineen. Jatkotutkimuksissa tarkemmilla mittauslaitteilla pakurin kemiallista koostumusta on kyetty analysoimaan tarkemmin ja nykyisen ymmärräyksen valossa pakuri sisältää laajan skaalan eri mineraaleja, profiilin vaihdellessa merkittävästi keruupaikan, maaperän laadun ja muiden ulkoisten muuttujien valossa.
Hivenaineet
Antimoni
Barium
Vismutti
Boori
Kromi
Kupari
Germanium
Mangaani
Seleeni
Sinkki
Kivennäisaineet
Kalsium
Cesium
Rauta
Magnesium
Fosfori
Kalium
Rubidium
Pii
Rikki
Pakuri sisältää poikkeuksellisen korkeita pitoisuuksia varsinkin jaksollisen järjestelmän ensimmäisen pääryhmän alkalimetalleja: kaliumia (K+), rubidiumia (Rb+) ja cesiumia (Cs+). Nämä suolot liukenevat erittäin hyvin veteen ja muodostavat hydroksideja saaden aikaan pakuriteestä vahvasti emäksisen liuoksen. Nämä ominaisuudet korostuvat esimerkiksi pakurikahvin valmistuksessa, jolloin pakuriteen käyttäminen kahvin keittämisen pohjanesteenä neutraloi tehokkaasti kahvin happoja, aikaansaaden huomattavasti tavallista kahvia tasapainoisemman ja terveellisemmän juoman.
Toistaiseksi pakurin kemiallisesta koostumuksesta on tehty suhteellisen vähän analyysejä ja eri alueilta kerättyjen pakureiden ravinteellisten profiilien eroista on vaikea vetää johtopäätöksiä taustamateriaalin suppean määrän johdosta. Olen kerännyt seuraaville sivuille käsiini saamia mineraalianalyysejä, jotka antavat suuntaviittaa pakurikäävän ravinteellisista ominaisuuksista ja alueellisista eroista.
Vaalea sisäosa
Rauta: 40 ppm
Kupari: 10 ppm
Sinkki: 190 ppm
Kalium: 59 000 ppm
Rubidium: 156 ppm
Cesium: 3 ppm
Muista yhdisteistä mm:
Useita kasvisteroleja, polysakkarideja (glukaaneja), lanostaani-tyypin triterpeenejä
Musta kuoriosa
Rauta: 28 ppm
Kupari: 20 ppm
Sinkki: 380 ppm
Kalium: 133 000 ppm
Rubidium: 464 ppm
Cesium: 1,7 ppm
Muista yhdisteistä mm:
Betuliini, betuliinihappo, lupeoli, superoksididismutaasi (SOD), kromogeeninen kompleksi (fenolihappoja, polyfenoleja)
Cesium
Skotlanti: 0,73 μg/g
Kanada: 0,72 μg/g
Puola: 0,57 μg/g
Siperia: 0,16 μg/g
USA: 0,01 μg/g
Rubidium
Kanada: 490,00 μg/g
Skotlanti: 270,00 μg/g
Siperia: 78,00 μg/g
Puola: 64,00 μg/g
USA: 0,88 μg/g
Kalium
Kanada: 149 000 mg/kg
Suomi: 62 000 mg/kg
Venäjä: 56 500 mg/kg
Siperia: 49 400 mg/kg
Puola: 26 300 mg/kg
Skotlanti: 6700 mg/g
USA: 2 240 mg/kg
Sinkki
Kanada: 210,00 μg/g
Siperia: 42,00 μg/g
Puola: 40,00 μg/g
USA: 29,00 μg/g
Mangaani
Kanada: 320,00 μg/g
Siperia: 260,00 μg/g
Puola: 190,00 μg/g
Skotlanti: 45,00 μg/g
USA: 5,00 μg/g
Magnesium
Venäjä: 1 650 mg/kg
Suomi: 930 mg/kg
Skotlanti: 570 mg/kg
Vahvan pakuriteen pH on mittauksieni mukaan välillä 9,0–10,0, mikä johtunee siitä, että pakurin sisältämät alkaaliset mineraalit ovat veteen hyvin liukenevia.
Skotlanti
Arseeni: ei havaittu
Barium: 48,00 μg/g
Boori: 11,00 μg/g
Kadmium: 0,04 μg/g
Kalsium: 450,00 μg/g
Kromi: ei havaittu
Koboltti: 0,18 μg/g
Kupari: 3,60 μg/g
Lyijy: 0,71 μg/g
Molybdeeni: ei havaittu
Nikkeli: 0,13 μg/g
Seleeni: ei havaittu
Natrium: 350,00 μg/g
Tina: 0,80 μg/g
Titaani: 1,10 μg/g
Tuhka-%
Skotlanti: 14,5
Kanada: 12,7
Siperia: 10,5
Venäjä: 10,1
Puola: 5,5
USA: 1,6
Venäjä
Arseeni: <0,1 mg/kg
Cesium-134: <2 Bq/kg
Cesium-137: <43 Bq/kg
Germanium: <0,1 mg/kg
Kalium-40: 1 540 Bq/kg
Lyijy: 1,1 mg/kg
Rauta: 40,7 mg/kg
Strontium: 6,2 mg/kg
Suomi
Kalsium: 190 mg/kg
Kromi: 0,3 mg/kg
Rauta: 14 mg/kg
Tuhka-% kuvaa jäljelle jäävää materiaalia veden ja orgaanisten elementtien poistamisen jälkeen.
Akkreditoitujen laboratorioiden analyysit
Suomi: Puhdistamo – Real Foods Oy (Insant-pakuri, uutejauhe) Venäjä: Tapu Oy (koneellisesti jauhettu pakuri, Siperia)
Kanada 1: David Wolfe (kivijauhettu pakuri, Ontario)
Kanada 2: David Wolfe (kivijauhettu pakuri, Ontario) Skotlanti: Keeley Ingham (kivijauhettu pakuri)
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Jaakko Halmetojan kirjoittama Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan -15% edullisemmin tänään koodilla ”pakuri”!
Lisää koodi ”pakuri” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus aktivoituu.
© Mividata Oy ja Jaakko Halmetoja