Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.
Hiivatautioireet aiheutuvat erityisesti suoliston alueella pesivästä runsaasta hiivakasvusta. Hiivataudin diagnoosi tehdään usein määrittämällä hiivasolujen pitoisuus tuoreesta ulosteesta.
Normaalirajana on pidetty 1 000–10 000 hiivasientä grammassa ulostetta. Asiantuntijoilla ja laboratorioilla voi olla eri raja-arvoja. Koska hiivasienet eivät joudu tasaisesti ulosteeseen, yksi negatiivinen näyte ei sulje pois hiivatautia. Jos käytössä on hiiva-antibiootti, näyte tulisi ottaa vasta kolme tuntia tai kauemmin lääkkeen otosta. Tarkat esitiedot ja lääkärin perehtyneisyys tähän tautiin ja monioireisten tautien tutkimiseen ja hoitoon ovat keskeisiä asioita oikean diagnoosin toteamisessa.
Ei ole olemassa selkeää laboratoriotestiä, joka voisi johtaa ehdottomaan diagnoosiin. Sen vuoksi monet käytännön lääkärit jopa epäilevät taudin olemassaoloa, koska perinteisin keinoin ei voida tehdä selkeää diagnoosia. Hoitavat lääkärit ovat mahdollisesti kokeilleet hiiva-antibioottilääkitystä ja ravintoterapiaa huonoin tuloksin. Se on saattanut johtaa lääkärit tekemään johtopäätöksiä, että varsinaista hiivatautia ei taida olla olemassakaan, vaan kyseessä on ”vika korvien välissä”.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa nyt Kaarlo Jaakkolan kirjapaketti nyt kaikkien aikojen PARHAALLA -35% ALENNUKSELLA!
Käyttämällä koodia “kaarlo” saat tarjouksen käyttöösi.
Nopea ohje tarjouksen käyttöön ostoskorissa:
Lisää teksti kaarlo, kohtaan ”Kupongin koodi”.
Paina ”Käytä kuponki” -nappia ja tarjous näkyy ostoskorissa.
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola