Suomen metsissä muhii läjäpäin poikkeuksellisen huikeita lääkekasveja ja -sieniä, joista monet ihmiset eivät ole tietoisia. Välillä kirjaimellisesti pihapuissamme kasvavat lääkinnälliset sienet tarjoavat erittäin laajan spektrin mielenkiintoisia yhdisteitä, joilla on etenkin kyky säädellä vastustuskykymme toimintaa efektiivisesti, mutta toisaalta turvallisesti.
Suomesta löytyvistä lääkinnällisten sienten lajikkeista mainittakoon mm: pakuri (Inonotus obliquus), lakkakääpä (Ganoderma lucidum), silkkivyökääpä (Coriolus versicolor), siiliorakas (Hericium erinaceus), männyntuoksuvalmuska (Tricholoma matsutake), arinakääpä (Phellinus igniarinus), taulakääpä (Fomes fomentarius), kantokääpä (Fomitopsis pinicola), pökkelökääpä (Piptoporus betulinus), osterivinokas (Pleurotus ostreatus), eri loisikkalajikkeet ja Ganoderma-suvun käävät.
Kahta en vaihda. Hyllyjeni satojen rohdoskasvien joukosta erityisesti lakkakääpä (Ganoderma lucidum) ja pakuri (Inonotus obliquus) nostavat hymyn kasvoilleni.
Erittäin laajan tutkimuksen kohteena Aasiassa pitkään ollut lakkakääpä (Ganoderma lucidum) on Suomessa yksivuotinen rehevien ja kosteiden paikkojen suhteellisen harvinainen laji. Parhaita paikkoja esiintymiselle ovat kosteat rantalehdot tai rehevät korvet, joissa se kasvaa tervaleppien kannoilla tai maapuilla. Lakkakääpää tavataan myös kuusella ja koivulla, mutta sienen kasvupaikat ovat vähentyneet merkittävästi nykyisen metsänhoidon seurauksena, koska lakkakäävälle kosteudeltaan suotuisat metsäympäristöt ovat pitkälti kuivuneet. Lakkakääpä on helposti tunnistettava erikoisen värityksensä ja jalkansa ansiosta. Kääpä on aluksi oranssinkeltainen ja muuttuu lopulta kiiltäväksi ja tummanpunaiseksi. Lakkakäävän itiöpöly värjää ympäröivän kasvillisuuden kanelinruskeaksi. Sama ominaisuus on myös toisella Ganoderma -suvun lajikkeella, lattakäävällä (Ganoderma applanatum), jolla on myös tutkitusti paljon lääkinnällisiä ominaisuuksia.
Suomessa harvineinen silkkivyökääpä (Trametes versicolor) kasvaa koivuilla ja muilla lehtipuilla; kannoissa, kaatuneissa rungoissa, ruohikoissa ja lehtomaisilla kasvupaikoilla. Paljon tutkitusta sienestä eristetty, vahvasti vesiliukoinen polysakkaropeptidi (PSP) toimii antiviraalisesti esimerkiksi HI-virusta vastaan, antifungaalisesti Candida albicans -hiivasientä vastaan ja yhdiste on laajasti käytetty lääke syövän tukihoitojen yhteydessä etenkin Japanissa.
Koppelokääpä (Grifola frondosa) taas kasvaa vanhojen tammien tyvellä maan rajassa. Sientä tavataan Etelä-Suomen rannikolla ja havaintoja on tehty ainakin Turun Ruissalosta. Kasvupaikkavaatimustensa vuoksi lajike on Suomessa uhanalainen.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Jaakko Halmetojan kirjoittama Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan -15% edullisemmin tänään koodilla ”pakuri”!
Lisää koodi ”pakuri” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus aktivoituu.
© Mividata Oy ja Jaakko Halmetoja