LIITTEET LÄÄKÄREILLE – Hengitysteiden ilmansaastealtistusten merkityksestä

Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan uudesta Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta.

ilmansaasteetTärkeimmät saasteet ovat hengitettävät hiukkaset, rikkidioksidi, happamat aerosolit, typpioksidit, hiilimonoksidi ja otsoni.

Ilmansaasteet esiintyvät lähes aina useiden aineiden seoksina, minkä vuoksi yksittäisten aineiden terveysvaikutusten arviointi on vaikeaa. Lyhytaikainenkin altistuminen mainituista hengitettävistä hiukkasista koostuvista hiukkasseoksista voi aiheuttaa sydän- ja hengitystiesairauksia, hengitystieinfektioita ja oireita kuten astmakohtauksia astmaa sairastavilla. Viime aikoina on jopa saatu viitteitä hengitettävien hiukkasten syöpää aiheuttavista vaikutuksista; varsinkin pitkäaikaisessa altistumisessa seurauksena voi olla mm. keuhkosyöpää.

Suomen ilmansaastepitoisuudet ovat yleensä pieniä, mutta niillä saattaa kuitenkin olla merkitystä astmaa tai muita kroonisia tulehduksellisia keuhkosairauksia sairastaville potilaille.

Pitkäaikaisten typen oksideille altistumista ja hengitystieoireiden esiintymisen yhteyttä on tutkittu sekä lapsilla että aikuisilla. Uusissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että esimerkiksi olohuoneissa esiintyvät suuret typpioksidipitoisuudet saattavat olla yhteydessä lasten hengitystieoireisiin. Väestötutkimuksissa on todettu, että ”yhteiskuntailmassa” typpioksidien vaikutukset lasten keuhkotoimintoihin ovat jossain määrin ristiriitaisia. Aikuisilla on todettu, että typpioksidialtistumisen ja huonontuneen keuhkotoiminnan välillä saattaa tilastollisesti olla yhteyttä.

Väestötutkimuksissa on tullut ilmi, että lasten astman esiintyvyys on yhteydessä liikenneperäisten ilmansaasteiden kuten typpioksidi-, hiilimonoksidi- ja otsonipitoisuuksiin.

Vaikutusmekanismeja on tutkittu koe-eläintutkimuksissa ja havaittu ulkoilmapitoisuuksia  kertaluokkaa suurempien typpioksidipitoisuuksien heikentävän puolustusmekanismeja joitakin virusten ja bakteerien aiheuttamia infektioita vastaan. Vaikutukset selittynevät osittain keuhkorakkulassa toimivien suurten syöjäsolujen (makrofagien) heikentyneestä kyvystä inaktivoida influenssavirusta ja mahdollisesti fossiilisen haitta-aineiden seurauksena.

VÄREKARVA

Liikkuva värekarva. Värekarva liikkuu epiteeliä verhoavassa nestemäisessä kerroksessa. Vieraista aineista suurin osa on nestettä verhoavassa limavaipassa.

 

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta? Kaarlo Jaakkolan uutuuskirja on nyt myynnissä.

Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirja tästä! Käyttämällä koodia “hengitystiet” saat tilauksen postikuluitta.

Tilaa tästä!

© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola