LIITTEET LÄÄKÄREILLE – Johdanto hengitysteiden anatomiaan ja biokemiallisiin puolustusmekanismeihin

Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan uudesta Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta.

Hengitystiesairauksien hoidossa tulee ottaa huomioon hengitysteiden anatomia ja biolokemialliset sekä muut puolustusmekanismit. Tätä kirjaa kirjoittaessani käytin yhtenä lähteenä korkeatasoista suomalaista oppikirjaa, Keuhkosairaudet[1], jonka päätoimittajat ovat professori Vuokko Kinnula, dosentti Pirkko D. Brander ja professori Pentti Tukiainen.

Tässä lääkäreille suunnatussa luvussa kokoan yhteen kyseisessä keuhkosairauksien kirjassa esitettyjä tietoja ja omia kokemuksiani siitä, kuinka anatomia ja biokemialliset puolustusmekanismit olisi syytä ottaa huomioon. Varsinaisesti hoitojen perinteiset keinot ja kannanotot niihin on esitetty tässä kirjassa edellä lyhyesti tautikohtaisesti.

Lääketiede perustuu paljolti biokemiaan. Myös ravitsemushoidon lääketieteellinen sektori perustuu biokemiaan sekä sen korkeatasoiseen ymmärtämiseen. Korostan vielä, että hengitysteiden suojaus on hyvin pitkälti riippuvaista koko elimistön ravitsemuksesta.

biokemiallinen soluvaurioiden ja korjauksen tasapaino

 

Hengitysteiden anatominen haaroittuminen on tärkeä näkökohta, jota oppikirjoissa ei pahemmin tule esille. Lääkärilehden artikkelissa Astma pienissä ilmateissä – haaste klinikoille[2] kirjoittajat, ylilääkäri Jussi Karjalainen ja professori Lauri Lehtimäki toteavat, että nestevaipan peittämien hengitysteiden ohuessa limakerroksessa toimii sekä värekarvafunktio että lukuisia puolustusmekanismeja. Niistä keskeisinä esimerkkeinä ovat ionipumppu ja antioksidanttipuolustus.

Alveoli eli keuhkorakkula on tärkeä osa puolustusjärjestelmää. Siinä on myös ilmateiden pintajännitystä alentava glykoproteiinituotanto eli surfaktantti. Lisäksi alveoleissa on tavallisia immunologisia soluja eli makrofageja. Lisäksi neutrofiilit osallistuvat keskeiseen infektiosairauksien puolustukseen.

Keuhkosairauksien oppikirja puolestaan osoittaa, että keuhkoilla on monimuotoinen ja tarkoin säädelty puolustusjärjestelmä, jonka virittäminen on kiinni pääasiassa ravitsemuksesta. Kokonaisuudessa korostuu immunologinen puolustus. Keuhkoissa toimii kymmeniä eri solutyyppejä, joilla on puolustuksessa omia erityistoimintoja. Immunologinen järjestelmä on tarkoin säädeltyä. Sairauksissa on kyseessä useiden kohtien epätasapaino.

Hengitysteiden sisin kerros on ns. hengitystie-epiteeli, joka altistuu suoraan ympäristön epäpuhtauksille. Keuhkojen pinta-ala on useiden kymmenien neliömetrien laajuinen. Sitä suojaa monimutkainen, nykyään varsin hyvin tunnettu biokemiallinen suojausjärjestelmä. Hengitysteiden suojaus on hyvin pitkälti riippuvainen koko elimistön ravitsemuksesta.

Keuhkoilla on lukuisia puolustusmekanismeja infektioita vastaan. On selvää, että ravitsemushoidot ovat pätevä ja tarpeellinen keino hoitaa hengitysteiden sairauksia. Nestevaippa, värekarvasolut ja ionipumppu ovat keskeisiä osia hengitysteiden puolustuksessa.

[1] Duodecim, 3. uudistettu painos 2005, 805 sivua.

[2] Suomen Lääkärilehti 7/2015 s. 385–392.

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta? Kaarlo Jaakkolan uutuuskirja on nyt myynnissä.

Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirja tästä! Käyttämällä koodia “hengitystiet” saat tilauksen postikuluitta.

Tilaa tästä!

© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola