LIITTEET LÄÄKÄREILLE – Keuhkorakkuloiden puolustus

Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan uudesta Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta.

alveolitKeuhkorakkuloiden eli alveolien alueella on kahdentyyppisiä pinta-epiteelisoluja: pneumosyytti I ja pneumosyytti II-soluja. Niistä ensimmäinen muodostaa ohuen solukerroksen kaasujen vaihduntapinnalle. Solut ovat litteitä ja haaraisia ja käsittävät pääosan alveolin pinta-alasta.

Pneumosyytti II-solut käsittävät lukumäärältään suurimman osan alveolin seinämän solusta, mutta kuutiomaisen rakenteensa vuoksi melko pienen osan alveolin pinta-alasta. I-solujen kyky korjata vaurioita on selvästi heikompi. Sen jälkeen pneumosyytti II-solujen pääasiallinen tehtävä on surfaktantin tuotanto. Se pystyy ominaisuuksien vuoksi käytännössä estämään alveolien kasaanpainumista.

Mainittakoon, että surfaktantin puute on merkittävä syy ennenaikaisesti syntyneiden lasten RDS-oireyhtymälle (respiratory distress syndrome), koska tällöin surfaktanttien muodostus on ollut vaillinaista. Keskosten hoidossa on todettu, että kortikosteroidit kiihdyttävät surfaktantin tuotantoa, kun taas elimistön omat hormonit testosteroni ja insuliini jarruttavat sitä. Terveillä surfaktanttien tuotanto on jatkuvaa, ja hajonneen surfaktantin ainesosat elimistö käyttää uuden tuotantoon.

Surfaktantit koostuvat fosfolipideistä ja glutiineista (A, B, C ja D). Nämä edellä mainitut surfaktanttiryhmät muodostavat pääosan niin, että muiden surfaktanttiproteiinien osuus on vain 1–2 % koko määrästä. Merkittävä surfaktanttien puutos voi aiheuttaa vaikeasti hoidettavan RPB-sairauden. Hyvin kehittyneet surfaktantit (SPB ja SBC) pystyvät estämään keuhkorakkuloiden kasaanpainumista.

Pneumosyytti II-solut sisältävät samanlaisen ionipumppumekanismin kuin epiteelisolut. Niiden tietyssä kohdassa on runsaasti mikrovilluksia, joiden kautta mm. natrium imeytyy. Siinä ionipumppu toimii nimenomaan NaK-ATPaasi-entsyymimekanismilla.

Pneumosyytti II-soluissa on todettu korkea antioksidatiivisten entsyymien aktiivisuus. Sen solut pystyvät kuljettamaan glutationia solukalvon läpi, ja on ilmeistä, että myös epiteeliä verhoavassa nesteessä on runsaasti glutationia.

Alveolien makrofagit

Suuret syöjäsolut eli makrofagit kehittyvät ns. monosyyttisarjan soluista ja muuttuvat eri kudoksissa toiminnallisesti erilaisiksi makrofageiksi. Keuhkorakkuloissa niitä esiintyy vapaina nesteen täyttämissä onteloissa.

Keuhkokudokselle tyypilliset makrofagit muodostavat Kupferin-solujen kanssa jättisoluyhdistelmiä tietyissä sairauksissa kuten granulomatoositaudeissa. Kun elimistöä uhkaa tulehdus, se muodostaa edellä mainittuja soluja. Nimenmaan alveolin makrofagit edustavat keskeistä solutyyppiä keuhkojen puolustuskyvyn kannalta ulkoilman saasteita, viruksia tai bakteereita vastaan. On laskettu, että makrofageja on noin 51–100 kpl alveolissa. Makrofagien vastaanottorakenteet (reseptorit) neutraloivat erilaisia välittäjäaineita (sytokiineja), joita keuhkojen tautitapahtumissa saattaa syntyä toistasataa. Yhdellä makrofagilla saattaa olla 40 reseptoria. Tunnetuimpia makrofagien erittämiä yhdisteitä ovat tuumorinekroositekijä (TNF), leukotrieenit (LT), prostaglandiinit, interleukiinit (IL) -6 ja -8. Ne pitävät vieraita rasvayhdisteitä lipidejä aktiivisempana. Ne pystyvät neutraloimaan haittatekijöitä, ja lopuksi kemotaktiset neutrofiilit osallistuvat puolustukseen myös keuhkojen verisuonten endoteelissä ja hengitysteiden epiteelissä.

Niiden reaktiovoimakkuus aktivoituu B3-vitamiinin (NADPH-oksidaasien) vaikutuksesta. Se lisääntyy erilaisten tulehdusta aiheuttavien immunoglobuliinien kautta kuten gammainterferoni, TNF-α ja LTB4, joiden tuottamia vapaita radikaaleja täyty neutraloida. Sitä varten herkistyy entsyymi nimeltään typpioksidisyntetaasi (iNOS), joka aktivoituu edellä mainittujen lukuisten sytokiinien vaikutuksesta ja tuottaa aktivoiduttuaan typpioksidia suurina, joskus jopa myrkyllisinä pitoisuuksina.

Makrofageissa eli suurissa syöjäsoluissa on runsaasti liuottavia entsyymejä kuten proteaaseja ja antioksidatiivisia entsyymejä (superoksididismutaasi, katalaasi). Aktivoituneet makrofagit ovat kooltaan suuria. Niiden aktivoitunut plasmamembraani muuttuu myös makroskooppisesti ja siihen ilmestyy liikkumista helpottavia ulokkeita.

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta? Kaarlo Jaakkolan uutuuskirja on nyt myynnissä.

Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirja tästä! Käyttämällä koodia “hengitystiet” saat tilauksen postikuluitta.

Tilaa tästä!

© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola