Mitä ovat hapetusstressitekijät?

Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Syöpäsairauksien ravitsemushoito tapausselostusten valossa -kirjasta

Mitä ovat hapetusstressitekijät?

Niitä ovat elimistössä haitallisesti vaikuttavat aineet, joita on muun muassa ruoassa, ilmassa, nautintoaineissa, juomissa ja asuinympäristössä. Jokainen altistuu yksilöllisesti erilaisille hapettaville aineille.

Tulehdus on elimistön luonnollinen ja nopea reaktio erilaisiin kudosvaurioihin. Vammojen ja tavanomaisten tartuntojen aiheuttajat voivat kuulua moniin ryhmiin.

Syntyy hapen aineenvaihdunnan välituotteita, jotka vahingoittavat elimistöä.

Tulehdusreaktioiden tautitapahtumissa syntyy välittäjäaineita, jotka reagoivat uhkaavaan hyökkäykseen, esimerkiksi viruksen tunkeutumiseen, aiheuttaen kudosvaurioita.

Kokonaisvaltaisessa tulehduksen ja hapetusstressin hoidossa tulee ottaa huomioon:

–       elämäntavat

–       ympäristö

–       ruokavalio

–       yksilölliset farmakologiset ravintolisät

–     stressin sääntelyä parantavat hoidot ja elintavat.

Näringsproblem i vård och omsorg, prevention och Sos-rapport 2000.

 

Syövän syntymekanismien perusteella hapetusstressillä on keskeinen osuus syövän synnyssä. On selvää, että hapetusstressin ja kroonisen tulehduksen, inflammaation, nopea tuki ravitsemushoidolla tulee olemaan tai sen tulisi olla jatkossakin syövän keskeinen hoitotapahtuma.

Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen Kansallisen terveysinstituutin NIH:n (National Institute of Health) raportti vuonna 2010 on viitoittanut syövän syntytapahtuman selvästi. Syyopillinen hoito antaa lisämahdollisuuksia parantaa syövän hoitoa monin tavoin.

Kun tiedetään, että syövän syntytapahtuma on tulipalon luonteinen, ensiapuna potilaalle tulee antaa tärkeimmät ja tehokkaimmat hapetusstressin sammuttajat, toisin sanoen tärkeimmät ravintolisät syövän tautitapahtumien pysäyttämiseksi.

Taudin syntytapahtumien vuoksi aivan ensimmäisiä hoitotoimia jo syövän diagnoosin alkuvaiheessa on käynnistää tehokas antioksidatiivinen hoito muun muassa siksi, että usein diagnoositoimenpiteet voivat lisätä hapetusstressiä. Syövän diagnosoinnissa erilaiset kajoavat tutkimus- ja hoitotapahtumat rasittavat elimistöä, joten tehokas ravitsemustukihoito tulisi aloittaa mahdollisimman pian.

Syövän perinteisten lääketieteellisten hoitojen, kuten leikkaus, sytostaatit eli solumyrkyt, sädehoito tai hormonihoidot, lisäksi voidaankin syyopillisin perustein suositella, että ennen niiden aloittamista potilaille annettaisiin tukihoitoa ravitsemushoidon perusvalmisteilla. Heti sen jälkeen, kun se on mahdollista, tulisi suorittaa potilaan elimistön pienoisravintotekijöiden mittausohjelma. Tulosten valmistuttua voidaan valita täydentäviä antikarsinogeenisia eli syöpää estäviä pienoisravintotekijävalmisteita. Nykyään on olemassa korkeatasoisia tutkimuksia lukuisten mikroravinteiden antikarsinogeenisista ominaisuuksista. Tärkeimmät mikroravinteista on syytä nopeasti ottaa käyttöön.

Nutrition and Health -kirjasarjan kirjasta Bioactive compounds and cancer löytyy perinpohjaista tietoa syövän ravitsemushoidosta, muun muassa laajassa katsauksessa seleenin vaikutuksista (myös tämän kirjan LIITE 1.). Myös monista muista kirjallisuuslähteestä löytyy tietoa tehokkaista antikarsinogeenisista ravintolisistä.

  • Milner, John ; Romagnolo, Donato F.: Bioactive compounds and cancer. (Suomeksi: Bioaktiiviset yhdisteet ja syöpä.) Humana Press 2010. Kirjasarjassa Nutrition and Health. (Humana Press 1997−2020) on 88 osaa.

Haluatko koko Kaarlo Jaakkolan tietopaketin aiheesta?

Tilaa erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Syöpäsairauksien ravitsemushoito tapausselostusten valossa -kirja TÄNÄÄN markkinoiden edullisimpaan hintaan -20 % alennuksella!

Tilaa kirja edullisesti tästä>>