Onko ravitsemushoito todistettu tieteellisesti?

Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.

Tässä kirjassa on useita tapausselostuksia. Esitän niitä siksi, että lukijat ymmärtäisivät paremmin rappeutumissairauksien laajan tautikirjon sekä hoidossa käytettävien lukemattomien ravintomolekyylien ja ravintotekijöiden vaikutukset. Potilaidentutkimuksessajahoidossaolennoudattanuttässäkirjassa esitettyjä ravitsemushoidon periaatteita ja menettelytapoja.

Ruotsin Sosiaalihallitus on antanut vuonna 2006 mallin yksilöllisen ravitsemushoidon käytännön toteutuksesta (Socialstyrelsen 2006-12-19 Dnr.51 3216/2006). Itse asiassa olen toteuttanut antioksidanttihoitoa / ravitsemushoitoa kyseisen mallin mukaisesti jo 1980-luvulta lähtien. Kun toistuvasti usean potilaan hoidossa todetaan samansuuntaisia vaikutuksia ja selviä hoidon tehoeroja verrattuna potilaan saamiin pitkäaikaisiin perinteisiin hoitoihin, on tuloksilla myös yleisempää merkitystä.

Kun käytetään ravitsemushoitoja, lääkärin on potilasta tutkiessaan ja hoitaessaan dokumentoitava havainnot ja löydökset sillä tavoin, että ne ovat käytettävissä useissa samaa diagnoosia / ongelmaa selvittävissä tutkimuksissa. Hoidettaessa vaikeita ongelmia, joissa hoidot on yleisesti todettu tehottomiksi, potilaan poikkeuksellinen paraneminen on aina merkittävä hoitotulos. Sille on annettava selkeä tieteellinen merkitys.

Tieteellinen maailma on aina arvostanut tapausselostuksia, kun tehdään käytännön lääkärintyöhön liittyvän hoidon seurantaraportteja. Jos osoittautuu, että hyvä hoitotulos on todettavissa yhä useammilla potilailla, on näillä havainnoilla vielä suurempi merkitys pyrittäessä selvittämään uusien hoitomenetelmien merkitystä.

Useat kliinikot eli käytännön lääkärintyötä tekevät lääkärit eri yhteyksissä ovat todenneet, että ravitsemushoitojen kontrolloituja tutkimuksia on käytännössä lähes mahdotonta tehdä siten, että kontrolloitujen tutkimusten kaikkia kriteereitä noudatettaisiin. Vertailukelpoisen seurantaryhmän järjestäminen on lähes mahdotonta. Ravitsemushoidoissa, samoin kuin muissa biokemiaan perustuvien hoitojen tutkimuksissa on todettu, että satunnaistetut vertailututkimukset eli ns. kaksoissokkokokeet ovat erittäin vaikeasti toteutettava tutkimusstrategia.

Koska potilaskohtaisesti farmakologisen antioksidanttilääkityksen laajuus ja monet soveltamisen yksityiskohdat vaihtelevat, on yksityisillä klinikoilla työskentelevien lääkäreiden tyydyttävä siihen informaatioon, jota saadaan tapausselostusten, kontrolloimattomien hoitotutkimusten sekä historiallisiin kontrolleihin perustuvien vertailututkimusten antamasta informaatiosta.

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?

Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!

Tilaa tästä!

Terveyssivut

Kaarlo Jaakkola

Post Detail