Paksusuolitulehdukset

Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.

Noin kymmenellä prosentilla kroonista ripulia sairastavista on todettu paksusuolitulehdus (mikroskooppinen koliitti). Paksusuolta tähystettäessä limakalvo näyttää normaalilta, mutta mikroskoopilla koepaloja tutkittaessa todetaan tulehdusmuutoksia. Mikroskooppiseen paksusuolitulehdukseen liittyviä sairauksia tavallisimmin ovat keliakia, nivelreuma, kilpirauhassairaudet, astma ja diabetes, molemmat tyypit. Myös nivel- ja lihaskipuja voi esiintyä. Varsin harvinaisia liitännäissairauksia ovat erilaiset sidekudossairaudet, ”kollagenoosit” kuten Sjögrenin syndrooma, SLE, Raynaud’n tauti, selkärankareuma, krooninen atroofinen gastriitti, sarkoidoosi ja psoriasis. Prosessin laukaisija voi olla bakteeri tai vasta-aineiden muodostumisen aiheuttava antigeeni, bakteerimyrkky tai virustulehdus. Paksusuolitulehdus voi alkaa äkillisesti infektioripulin tapaan.

Antibiootit tehoavat usein oireisiin ainakin alussa. Mikroskooppista koliittia sairastavat käyttävät normaaliväestöä enemmän tulehduskipulääkkeitä. Pitkäaikaisten särkylääkkeiden käytön on todettu lisäävän suoliston läpäisevyyttä, mikä lisää tulehduksen aiheuttajan pääsyä suolesta limakalvon sisään. Myös suolahapon erityksen ja protonipumpun estäjälääkkeiden on todettu aiheuttavan paksusuolitulehdusta, joka paranee lääkkeen lopettamisen jälkeen.

Kumpikin koliitti aiheuttaa pitkäaikaista vetistä ripulia, mutta veriulosteet eivät kuulu taudinkuvaan.

Jos koepalaa ei ole otettu, osa niistä tulkitaankin ärtyvän suolen oireyhtymäksi tai toiminnalliseksi ripuliksi. Lievissä tapauksissa oireenmukainen hoito ruokavaliolla, ripulilääkkeillä ja ravitsemushoidoilla usein riittää.

Ärtyvän suolen oireyhtymän, tulehduksellisten suolistosairauksien ja paksusuolitulehdusten syyt ja syntytapahtumat ovat toistaiseksi suurelta osin tuntemattomia. Huolimatta oireiden osittaisesta samankaltaisuudesta näiden sairauksien luonne, hoitomahdollisuudet ja komplikaatiovaara ovat erilaisia. Sen vuoksi näiden tilojen diagnostinen erottaminen on tärkeää. Ainoastaan ärtyvän suolen oireyhtymän diagnoosi voidaan tehdä esitietojen ja kliinisen tutkimuksen perusteella.

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?

Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!

Tilaa tästä!

Terveyssivut

Kaarlo Jaakkola

Post Detail