RIITTÄÄKÖ PELKKÄ RUOKAVALIOMUUTOS?

Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.

Perinteinen ja vielä varsin yleinen keino yrittää vaikuttaa rappeutumissairauteen on ruokavalion muuttaminen. Valitettavasti pelkkä dieettineuvonta yleensä johtaa vain summittaiseen ja parhaimmillaankin melko hitaaseen tervehtymiseen. Pitkälle edenneissä rappeutumissairauksissa ruokavalion muutoksilla potilasta voidaan auttaa kovin vähän. Sitä paitsi ruokavalion muutosten ohjaus ja toteutus eivät ole helppo asia. Ravitsemushoidon alussa annetaan kuitenkin aina yksilöllinen dieettineuvonta, joka korjaa potilaan ravinnon perusvirheitä. Lisäksi tarvitaan lääkeannostasoista (farmakologista) tukilääkitystä erillisillä valmisteilla.

Nykytiedon valossa yhdenkään lääkärin ei tulisi uskotella vaikeaoireiselle potilaalle, että pelkästään erinäisillä ruokavaliomuutoksilla hänen potilaansa ilman muuta paranee.

Monet potilaat ovat saaneet lääkäriltään lakonisen ja suorastaan epäempaattisen ”tuomion”: teidän sairauteenne ei ole tehokasta hoitoa. Useissa tilanteissa lääkärin olisi kuitenkin pitänyt täsmentää, että koululääketieteen vaatimaa kaksoissokkokokeella todettua tehokasta hoitoa ei ole.

Usein kuulee väitettävän, että ravinnonlisinä annettavat antioksidantit ovat tarpeettomia ja kalliita. Sanotaan, että monipuolisella ruoalla voidaan hyvin huolehtia riittävästä antioksidanttisuojasta.

Kukaan ei ole kuitenkaan vaivautunut määrittelemään, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan monipuolisella ruoalla. Syömällä ”monipuolista ruokaa” ei voida käytännössä saavuttaa riittävää antioksidanttisuojaa. Tabletteina ja kapseleina saatavat antioksidantit ovat sitä paitsi paljon vaivattomampi ja halvempi tapa huolehtia antioksidanttisuojasta.

Maailman Terveysjärjestön mukaan USA:n Kansallinen syöpäinstituutti, Amerikan syöpäyhdistys ja Kansallinen tutkimusneuvosto ovat antaneet suosituksia monipuolisesta ruokavaliosta ihanneterveyden säilyttämiseksi. Suosituksen mukaan tarvitaan viisi (jopa yhdeksän) annosta hedelmiä ja vihanneksia päivässä. Niitä tulisi syödä noin 1⁄2 kiloa päivässä. Kaikki suomalaiset eivät syö tätä määrää edes viikon aikana. Sen lisäksi on huolehdittava energian lähteiden saannista. Niitä ovat hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit. Ne ovat elämälle välttämättömiä ruoan energialähteitä ”primaariaineita”, joita ilman elävä solu/soluvaltio ei tule toimeen.

Moni syö teollisesti valmistettua ruokaa yhä enemmän. Ruoan laadun heikkenemisen syyksi on mainittu maatalouden teollistuminen, johon kuuluvat tehoviljely, keinolannoitteet ja sitä kautta maaperän köyhtyminen, torjunta-aineet ja usein liian aikainen sadonkorjuu. Muutos luontaistaloudesta teollisten elintarvikkeiden käyttöön on ollut nopeaa. Ruoan teollinen käsittely, pakkaus ja kuljetus vaikuttavat ravinnon laatuun. Teollinen valmistus heikentää ruoan laatua monin tavoin. Usein ruokaa joudutaan kuumentamaan, puhdistamaan ja lisäämään siihen säilöntäaineita. Jos käytetään ruokana pääasiassa elintarviketeollisuuden käsittelemää ruokaa, sen mukana vuodessa elimistöön tulee noin 7,3 kiloa erilaisia lisäaineita.

Ruoan valmistustavat, kuten nopea kuumennus mikrossa ja erilaiset makeutusaineet sekä liiallinen tehdassokerin ja runsas suolan käyttö tekevät ruoasta entistä epäterveellisempää.

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?

Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!

Tilaa tästä!

Terveyssivut

Kaarlo Jaakkola

Post Detail