Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.
Ripulilla tarkoitetaan ulosteiden muuttumista löysiksi ja nestemäisiksi. Kun ulostamiskertoja on vähintään 3 vuorokaudessa, voidaan puhua ripulista. Ripulia aiheuttavat mekanismit ja taustatekijät ovat hyvinkin vaihtelevia. Akuutti ei-verinen ripuli liittyy yleensä mikrobien aiheuttamaan tulehdukseen, ja tartuntalähteenä on usein pilaantunut ruoka tai vesi. Tartuntaympäristön mukaan tilaa luonnehditaan turistiripuliksi tai kotimaasta saatuna ruokamyrkytykseksi. Tavallisin turistiripulin aiheuttaja on E. coli -bakteeri. Tavallisen ripulin (kesto yli 3 viikkoa) syntysyyt, kesto ja hoito riippuvat aiheuttajasta ja syntymekanismista.
Toiminnallisia kroonisen ripulin syitä ovat ärtyvän suolen oireyhtymä ja ns. toiminnallinen ripuli. Jos ripuli on alkanut antibioottilääkityksen yhteydessä tai sen jälkeen, tulisi paksusuolen tähystyksellä selvittää aggressiivisen bakteerin, Clostridium difficilen, mahdollisuus. Sappihapporipuli voi liittyä myös ärtyvän suolen oireyhtymään ilman paikallista elimellistä sairautta. Tällöin kysymyksessä on kiihtynyt ohutsuolen motoriikka, joka aiheuttaa sappihappojen liian nopean kulun ohutsuolen lävitse paksusuoleen, jolloin imeytymiselle ei jää riittävästi aikaa.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola