Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta.
Maksasairauksien riski kasvaa, kun päivittäin nautitaan alkoholia 3−5 annosta tai enemmän (miehet sietävät isomman määrän kuin naiset) eli esimerkiksi 3 pientä lasillista viiniä tai 3 pulloa keskiolutta. Pienempikin määrä aiheuttaa haittaa aivoille. Vieläkin pienempi määrä voi aiheuttaa sikiön kehityshäiriöitä, joten raskaana olevalle mikään alkoholimäärä ei ole taatusti turvallinen.
Alkoholin palaminen maksasoluissa pysäyttää normaalin rasvanpolton ja myös hiilihydraattien ja proteiinien aineenvaihdunnan. Lähes kaikkien runsaasti alkoholia käyttävien maksa on rasvoittunut. Onnellista on, että alkoholinkäytön lopettaminen tervehdyttää maksan tehokkaasti jopa parissa viikossa. Mutta juomisen jatkuessa alkoholi aiheuttaa maksasoluissa muutoksia, jotka saattavat johtaa tulehdukseen. Tulehduksiinkin on tehokas lääke, juomisen lopettaminen. Mutta jos tulehduskaan ei saa aikaan muutosta juomatapoihin, tilanne voi pahentua kirroosiksi, josta ei ole paluuta.
Maksakirroosi ei alkuun ilmoittele itsestään, ja ihminen voi tuudittautua alkoholin sumuttamin aivoin luulemaan, että kaikki on hyvin. Pari tuhatta suomalaista kuolee vuosittain pelkästään alkoholin aiheuttamiin maksasairauksiin. Tuhoa syntyy varsinkin, kun runsas alkoholinkäyttö yhdistyy varsin yleiseen lihavuuteen, sillä ylipaino ja alkoholi yhdessä vahvistavat toistensa vaikutuksia. Painon normalisointi siis antaa enemmän tilaa alkoholin käytölle, mutta toisaalta alkoholi vaikeuttaa painonhallintaa tuomalla mukanaan ”piilorasvaa” sillä alkoholin energiasisältö ja lihottava vaikutus on lähes rasvan veroinen. Satunnainenkin runsas alkoholin käyttö nostaa veren triglyseridirasvoja jopa usean päivän ajaksi. Triglyseridit lisäävät sydän- ja verisuonitautiriskiä.
Alkoholin myönteisiin vaikutuksiin liitetään sen HDL-kolesterolia nostava vaikutus. Säännöllinen päivittäinen alkoholinkäyttö (3−5 annosta/pv) nostaa HDL-kolesterolia, joka kuitenkin pienenee jo viikon raittiusjakson aikana. Tuskin tätä voidaan tulkita niin, että päivittäin on tärkeää juoda viiniä yli kohtuukäytön rajan ja että raittius on haitallista. Kertoisiko HDL:n nousu paremminkin maksan yrityksestä selvitä alkoholin aiheuttamasta rasituksesta? Kuten edellä todettiin, 3−5 annosta on myös maksasairauksien riskiä kasvattava määrä.
Alkoholin runsas käyttö lisää maksassa tärkeän antioksidantin, glutationin, kulutusta. Glutationi on elimistön myrkynpoistojärjestelmässä välttämätön aine, jonka määrä on rajallinen. Liiallisen alkoholin takia elimistöön alkaa kertyä toksiineja, kun maksan puhdistuskyky ylittyy.
GT-entsyymin (glutamyylitransferaasin) aktiivisuus lisääntyy verenkierrossa, kun noin kolmen alkoholiannoksen määrä/pv ylittyy. Nousu liittyy alkoholin aiheuttamaan oksidatiiviseen stressiin ja elimistön suojaavien toimintojen käynnistymiseen. Ikääntyessä GT nousee alkoholin vaikutuksesta herkemmin. Arvoa nostavat myös ylipaino, diabetes ja lääkkeiden käyttö. Kuinka monella nämä kaikki ovat yhteisvoimin rasittamassa maksaa? Jos alkoholi on ollut vakituinen kumppani työelämässä, niin viimeistään eläkepäivien koittaessa kannattaa etsiä sopivat rajat, jotta vapaista vuosista voisi nauttia pitkään. Toinen suomalaisten suosima juoma, kahvi, pienentää GT-arvoja. Ennen suomalaiset menivät kahville, nyt lasilliselle. Olisiko syytä palata vanhaan käytäntöön?
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Marja Ruutin uutuuskirja Terve maksa nyt -15% alennuksella koko tilauksen loppusummasta koodilla ”tervemaksa”!
Nopea ohje alennuksen käyttöön ostoskorissa:
Lisää teksti tervemaksa, kohtaan ”Kupongin koodi”.
Paina ”Käytä kuponki” -nappia ja alennus näkyy ostoskorissa.
© Mividata Oy ja Marja Ruuti