Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Vatsa kuntoon kirjasta.
Allergisten tautien esiintyvyys on lisääntynyt viimeisen 25 vuoden aikana. Ympäristö muuttuu jatkuvasti, samoin ihmisen suoliston mikrobifloora. Monet ruoka-aineet kuten maitotuotteet ja gluteenia sisältävät viljat (vehnä, ruis ja ohra) voivat aiheuttaa yliherkkyysreaktioita. Mahasuolikanavan oireet ovat usein joko allergisia tai yliherkkyysreaktioita. Ne eivät kuitenkaan ole aina pysyviä eikä niiden välttäminen ole aina helppoa. Siksi tarvitaan tarkkoja esitietoja, mutta myös laboratoriotestejä ja muita tutkimuksia.
Sekä allergioissa että yliherkkyysreaktioissa on aina kyse tulehdusprosessista, joka pitempään jatkuessaan haittaa terveyttä. Kroonisella tulehduksella on myös yhteyttä syövän sekä muiden rappeutumissairauksien syntyyn. Vaikka mekanismeja, joilla ruokavalio vaikuttaa esimerkiksi paksusuolen syövän syntyyn, ei ole yksityiskohtaisesti todennettu, tiedetään, että paksunsuolen bakteerienaineenvaihdunta vaikuttaa useiden tautien syntyyn.
Probiooteilla tarkoitetaan yleensä maitohappobakteereja, jotka toimivat elimistön puolesta. Prebiooteilla tarkoitetaan aineita, jotka edesauttavat maitohappobakteerien toimintaa. Sekä probiootit että niiden elintoiminnalle välttämättömät prebiootit voivat estää paksunsuolen syöpää muuttamalla suolistoflooran koostumusta ja aineenvaihduntaa.
Esimerkkejä ruoansulatuselimistön sairauksien yleisyydestä
• Dyspepsia eli ylävatsavaivat: 20–40 % väestöstä kärsii ylävatsassa jatkuvasti tai ajoittain yläruoansulatuskanavassa tuntuvaa kipua ja vaivaa.
• Närästystä esiintyy päivittäin 10 %:lla, viikoittain 16 %:lla ja kuukausittain ainakin 20 %:lla ihmisistä. Refluksin aiheuttamaa ruokatorven tulehdusta esiintyy noin 2–5 prosentilla.
• Lasten vatsakivut ovat varsin yleisiä. Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan 33 %:lla noin 10-vuotiaista suomalaislapsista oli joskus vatsavaivoja, ja viikoittaisia mahavaivoja valitti 7 % lapsista. Tutkimus osoitti, että lapset jotka luokiteltiin toiminnallisia mahavaivoja poteviksi, söivät epäsäännöllisemmin ja enemmän ns. roskaruokaa sekä vähemmän kasviksia ja hedelmiä kuin muut lapset. Tässä ryhmässä myös käytöshäiriöt olivat yleisempiä.
• Terveistä aikuisista keskimäärin 0,3 % saa helikobakteeritartunnan vuosittain.
• Satunnainen tulehduskipulääkkeiden käyttö aiheuttaa tähystyksellä havaittavia mahan ja pohjukaissuolen limakalvovaurioita 70–90 %:lla ihmisiä.
• Kroonisia limakalvovaurioita kehittyy noin 30 %:lla, jos tulehduskipulääkkeiden käyttö on jatkuvaa.
• Keliakialla tarkoitetaan sellaista tautimuotoa, jossa gluteenin sietämättömyys on pysyvää. Keliakian yleisyyden arvioidaan olevan noin 2 % väestöstä eli Suomessa yli 100 000 keliaakikkoa.
• Divertikkeleitä (umpipussi, pullistuma) esiintyy koko ruoansulatuskanavan alueella, mutta ylivoimaisesti eniten paksusuolessa. 60 vuoden iässä riski saada divertikkeleitä on noin 50 % ja 80 vuoden iässä 75 %.
• Ummetukselle ei ole yksiselitteistä hoitotyöhön soveltuvaa määritelmää. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa 15 % yli 18-vuotiaista ja vajaa 20 % 30–64-vuotiaista kertoi kärsivänsä ummetuksesta.
• Tulehduksellisiin suolistosairauksiin kuuluvat haavainen paksunsuolen tulehdus (colitis ulcerosa), krooninen peräsuolen tulehdus (proctitis) sekä Crohnin tauti (CD). Näiden sairauksien syytä ei lääketieteessä tunneta.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola