Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.
Arvioidaan, että yli puolet sappikivipotilaista on diagnoosihetkellä oireettomia. Diagnoosi on tehty sattumalta muun sairauden selvittelyn yhteydessä. Oireeton sappikivitauti muuttuu oireiseksi noin kahdella prosentilla vuosittain ensimmäisen viiden vuoden jälkeen diagnoosista. Kiistattomia riskitekijöitä sappikivitaudin komplikaatioille ovat diabetes, immunosuppressiiviset hoidot esimerkiksi elinsiirtopotilaille ja pitkittynyt suonensisäinen ravitsemus.
Hoitopäätöksiä tehtäessä lääkäri tarvitsee tietoa taudin luonnollisesta kulusta, ennusteesta, eri hoitomuotojen tehokkuudesta ja turvallisuudesta. Sappikivitaudin varsinainen hoito on leikkaus. Oma käsitykseni on, että ravitsemushoidolla ei voida kovinkaan paljon vähentää taudin oireita eikä komplikaatioita.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola