Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.
Länsimaissa sappikivitauti on yleisyytensä takia kansantaloudellisesti varsin merkittävä sairaus, sillä 75-vuotiaana noin 35 %:lla naisista ja noin 20 %:lla miehistä on sappikiviä. Päivystyspotilailla akuutti sappikivitauti on umpisuolen tulehduksen jälkeen kolmanneksi yleisin ns. akuutin vatsan aiheuttaja.
Sappikivipotilaan vatsakipujen syynä voivat olla monet muut ylävatsavaivat, esimerkiksi röyhtäily, turvotus, huonovointisuus rasvaisten ruokien syömisen jälkeen ja usein toistuvat vatsakivut. Monet tällaiset oireet ovatkin itse asiassa harvinaisia sappikivitaudin oireita. Sappikivileikkaus ei tällöin poista näitä vaivoja.
Sappikivet jaetaan koostumuksensa perusteella kolesterolikiviin ja ns. pigmenttikiviin (kolesterolipitoisuus alle 30 %). Länsimaissa kolesterolikivet ovat pigmenttikiviin nähden huomattavasti yleisempiä, Suomessa leikatuilla potilailla pigmenttikivien osuus on 10 %. Kolesterolisappikivien riskitekijöitä ovat ikä yli 40 vuotta, naissukupuoli (riski kaksinkertainen), perinnölliset syyt, runsasrasvainen matalakuituinen dieetti, ylipaino, kohonneet veren rasvapitoisuudet, sappihappojen menetys, diabetes, kystinen fibroosi, useat lääkkeet (klorfibraatti, kortisonivalmisteet, keltarauhashormoni, octreotidi ja keftriaxoni), sappirakon supistuvuuden häiriö, paasto (nopea painonpudotus) ja yksinomainen suonensisäinen ravitsemus.
Sappirakossa olevaa lietettä kutsutaan monilla nimillä kuten mikrokidetauti, sappihiekka, minikivet ja sappisakka. Tietyissä olosuhteissa sappirakon sakka voi johtaa varsinaisten sappikivien syntyyn.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola