Kansainvälisen sieniyhdistyksen puheenjohtajan, professori David L. Hawksworthin mukaan maapallolla elää yli 1,5 miljoonaa eri sienilajia. Näistä tunnistettuja lajikkeita on vasta noin 14 000–22 000. Tällä hetkellä tunnetuista sienilajikkeista noin 700 lajiketta käytetään ruokana ja noin 400 lajikkeella tiedetään olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Erikoistutkija Hannu Mäkelän sieniä käsittelevän väitöskirjan mukaan käytössä olevista lääkkeistämme vähintään 40 % on joko suoraan sienistä eristettyjä tai sieniperäisistä yhdisteistä valmistettuja johdoksia. Jos oletamme, että toistaiseksi tuntemattomista sienilajikkeista edes muutama prosentti sisältää samaan tapaan lääkinnällisiä vaikutuksia, kasvaa ympäri maailmaa vielä tuhansia sienilajikkeita, joiden vaikutuksista ja arvosta emme ole vielä tietoisia. Suomessa elää yli 5 400 eri sienilajiketta ja uusia lajikkeita todetaan vuosittain.
Nisäkkäät haarautuivat sienistä 460 miljoonaa vuotta sitten, mutta jaamme edelleen noin 30 % samoja geenejä sienten kanssa (enemmän kuin esimerkiksi kasvien kanssa). On hyvä ymmärtää, että vielä 420 miljoonaa vuotta sitten maapallolla on elänyt lähes 10 metriä korkeita sienilajikkeita (Protaxites) ja että sienet ovat sopeutuneet tämän pallon olosuhteisiin huomattavan paljon kasveja tai nisäkkäitä pidempään.
Maailman kaikkien aikojen suurin elävä organismi on sieni, joka löydettiin 1990-luvun loppupuolella amerikkalaismetsästä. Sienellä on ollut aikaa kasvaa mikroskooppisesta itiöstä nykyiseen kokoonsa noin 2 400 vuotta. Mesisieniin kuuluvan Armillaria solipides (aiemmalta tieteelliseltä nimeltään Armillaria ostoyae) -lajin sieniyksilö peittää 880 hehtaarin eli 8,8 neliökilometrin maa-alueen. Tämä vastaa kooltaan 1 665:ttä jalkapallokenttää. Harvinaisimmista sienilajikkeista maksetaan Aasiassa tällä hetkellä jopa yli 30 000 € kilolta (esim. villinä kasvava Ophiocordydeps sinensis), mikä kuvaa hyvin näiden luonnon kultakimpaleiden eliökunnallista statusta.
Sieniä on käytetty läpi historian mm. ruokana, lääkkeinä, tulen hallinnan välineinä, käyttöesineiden raaka-aineina ja väriaineiden sekä myrkkyjen lähteenä. Arjessamme näkyvistä sovelluksista sienten entsyymeillä esimerkiksi valkaistaan farkkuja ja sellua sekä käsitellään puuvillaa. Kotona sienten entsyymejä löytyy esimerkiksi pesuaineista. Varhaisimmat arkeologiset todisteet sienten käytöstä ulottuvat Algerialaisista luolista löydettyihin Tassili n’Ajjer kalliomaalauksiin, joiden on arvioitu olevan ajalta 3500 eaa. Muinaisten egyptiläisten uskotaan syöneen sieniä 4 500 vuotta sitten ja kulttuurissa sienten uskottiin olevan ”Jumalten poikia”, joita vain faaraot saivat syödä.
Yli 2 000 vuotta sitten kreikkalainen lääkäri Dioscorides kuvasi lehtikuusenkäävän (Fomitopsis officinalis) lääkkeeksi tuberkuloosiin klassisessa De Materia Medica -kirjassaan. Sieniä on käytetty tuhansia vuosia kansanlääkinnässä erityisesti Aasiassa, mutta vasta viime vuosikymmeninä sienten lääkkeellinen käyttö lännessä on lisääntynyt merkittävämmin.
Talvella 1991 retkeiijät löysivät Italian Alpeilta noin 5300 vuotta sitten eläneen miehen ruumiin, joka myöhemmin nimettin Jäämies Ötziksi. Ötzin nahkaisesta ”lääkelaukusta” löydettiin kaksi kuivattua kääpää (Piptoporus betulinus ja Fomes fomentarius), joita miehen uskotaan kantaneen mukanaan tulen sytyttämistä ja mahdollisesti lääkinnällistä käyttöä varten. Vielä tänä päivänäkin näiden samojen kääpien ominaisuudet tarjoavat huomattavan käyttökelpoisia ja tarpeellisia ominaisuuksia jokaiselle luonnossa liikkujalle. Etenkin taulakääpä (Fomes fomentarius) on ollut Eurooppalaisille tuikitärkeä väline tulenteossa jo yli 10 000 vuoden ajan.
Sienet ovat ollut äärimmäisen merkityksellisessä roolissa lähes kaikissa kulttuureissa ympäri maapalloa. Ne ovat aiheuttaneet poikkeuksellisen vahvoja tunteita ihmisissä, jotka ovat ymmärtäneet niiden maailmaa. Toisaalta sienet ovat aiheuttaneet huomattavan vahvoja pelkoja niissä, jotka eivät ole kokeneet yhteyttä sienten mystiseen eliökuntaan. Mykofobian määrä vaihtelee merkittävästi eri kulttuureissa, mutta Suomessa sienten käytöllä on onneksi poikkeuksellisen pitkät perinteet. Venäjällä, Puolassa, Aasiassa ja Italiassa sieniä on arvostettu etenkin kulinaristisista syistä huomattavan paljon. Sienet ovat kuitenkin yleisellä tasolla kärsineet ympäri maailmaa pitkään biologisesta rasismista. Sienten asema herkullisten gourmet-ruokien raaka-aineina ja käyttökelpoisina lääkinnällisinä rohdoksina on onneksi maailmanlaajuisesti merkityksellisesti kasvussa.
Sienten sisältämiä myrkkyjä on käytetty Antiikin Kreikasta lähtien hallitsijoiden myrkyttämiseen. Toisaalta sienten sisältämiä psykoaktiivisia yhdisteitä on hyödynnetty laajasti shamaaneiden keskuudessa ympäri maailmaa eri todellisuuden tasojen välillä liikkumiseen. Keskiajalla sienten ilmestymisen kuolleesta maasta uskottiin olevan taikuutta. Psykoaktiivisten sienten käytöllä on ollut merkittävä rooli länsimaalaisen kulttuurin kehityksessä aina Aristoteleen kokemuksista lukuisten tieteellisten läpimurtojen vahvoiksi taustavaikuttimiksi.
Eräästä homesienestä (Fusarium venenatum) valmistettua, lihaa muistuttavan koostumuksen omaavaa Quornia käytetään kasvissyöjien keskuudessa enenevissä määrin sieniperäisen mykoproteiinien lähteenä ympäri maailmaa. Pelkästään Iso-Britannia kuluttaa tällä hetkellä yli 500 000 Quorn-pohjaista ateriaa joka päivä. Kuten Hong Kongin Yliopiston ruoan proteiineja tutkivan keskuksen johtaja, Tohtori S. T. Chang toteaa: ”Kun mietitään, että sieniä kyetään tuottamaan jätemateriaalien avulla, joilla ei muuten ole minkäänlaista markkina-arvoa, ovat sienet taatusti yksi vähiten tutkituista mahdollisuuksien lähteistä ylikansoitetun pallomme ruoantuotannollista tulevaisuutta ajatellen.”
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Jaakko Halmetojan kirjoittama Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan -15% edullisemmin tänään koodilla ”pakuri”!
Lisää koodi ”pakuri” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus aktivoituu.
© Mividata Oy ja Jaakko Halmetoja