Täydentävät hoidot vs. lääketiede

Lukuisien tutkimusten mukaan kaikkialla maailmassa lisääntyy tarve ja kiinnostus lääketieteellisiä hoitoja täydentävien menetelmien käyttöön. Näillä täydentävillä hoidoilla tarkoitetaan virallisen terveydenhuollon ulkopuolelle sijoittuvia hoitamisen ja terveyden edistämisen muotoja. Yhä enemmän myös tieteellisesti tutkitaan näiden hoitomuotojen toimivuutta ja turvallisuutta. Tutkimuskeskuksia löytyy esim. Yhdysvalloista (www.nccih,nih.gov), Norjasta (www.nafkam.no) ja Ruotsista (www.integrativecare.se). Kahdentoista Euroopan maan yhteinen CAMbrella-tutkimusprojekti v. 2010-2012 loi perustan eurooppalaiselle yhteistyölle CAM-tutkimuksessa (tutkimuksen raportit ovat saatavilla netissä (www.cambrella.eu).

Lisääntyvän tiedon myötä aikaisemmin vaihtoehto- tai paralääketieteeksi kutsuttuja hoitomenetelmiä on alettu kutsua myönteisemmin täydentäviksi hoidoiksi, ja nykyään käytetään termiä CAM-hoidot (Complementary and Alternative Medicine). Yhdysvalloissa on esitetty myös termi ”Täydentävät terveysnäkemykset”, joka kattaa luontaistuotteet, keho-mielihoidot ja hoitojärjestelmät.

Puhutaan myös yhdistävästä eli integratiivisesta lääketieteestä, jos lääkäri yhdistää CAM-hoitomenetelmiä koululääketieteen menetelmiin. Yhdysvalloissa tunnetut yliopistot kuten Harvard ja Stanford ovat perustaneet yhdistävän lääketieteen keskuksia. Euroopassa noin 150 000 lääkäriä käyttää yhdistävää lääketiedettä. Lisäksi koulutettuja CAM-hoitojen tekijöitä (ei lääkäreitä) on Euroopan Unionin alueella noin 160 000. Kansalaisten kiinnostus CAM-hoitoja kohtaan on suuri, sillä puolet EU-kansalaisista käyttää niitä.

Vaihtoehtolääkinnän piirissäkin on erottunut ns. virallinen vaihtoehtolääkintä (mm. akupunktio, manipulaatiohoidot, rohdoslääkkeet).

Suomen tiedemaailmassa vallitsee suuri epäluuloisuus CAM-hoitoja kohtaan, ja täällä onkin jääty jälkeen kansainvälisessä kehityksessä. Missään muualla maailmassa ei käytetä täydentävistä hoidoista suomalaisten lääkärien omaksumaa asenteellista ”uskomushoito”-sanaa. Suomessa neljäsosa lääkäreistä suhtautuu täydentäviin hoitoihin erittäin kriittisesti, osittain varmasti johtuen koulutuksesta, joka leimaa puoskaroinniksi kaiken koulutuksen ulkopuolella olevan hoidon. Lähes kolmannes lääkäreistä olisi valmis kieltämään vyöhyketerapian käytön, ja yli puolet syöpää hoitavista henkilöistä pitää vaihtoehtohoitoja puoskarointina. Nuoremmat lääkärit ovat kaikkein kriittisimpiä. Enemmistö kuitenkin hyväksyy potilaan käyttävän vaihtoehtohoitoja, jos niistä ei ole haittaa. Akupunktiota käyttää hoidoissaan suomalaisista lääkäreistä 4-8 % (tosin suppeassa muodossa, esim. lihasjännitysten laukaisuun), mutta muita täydentäviä hoitoja vain harvat (manipulaatiota jokunen ortopedi ja kirurgi, homeopatiaa tai antioksidanttihoitoja muutama lääkäri).

Lähteenä:
Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot. Tieteellinen tutkimus ja sen haasteet Suomessa.
Tutkimusseminaari 13.11.2015. Abstraktit. Tampereen yliopisto

Artikkeli: Provita Oy:n luontaistuotealan ammatillinen koulutus. Luonnonmukaisen terveydenhoidon kurssi (Täydentävät hoidot, lääkintäjärjestelmät ja eri maiden perinteinen kansanlääkintä sekä näihin liittyvät tuotteet, yrtit ja rohdokset. FM Marketta Hoogesteger. Ravitsemusterapeutti, MMM Marja Ruuti. 2016).

Terveyskaupat – Edistämässä terveellisiä elämäntapoja.

Lisätietoa saat tästä www.terveystuotekauppa.fi