Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.
Ravitsemuksen tulisi riittää sekä ylläpitämään että tarvittaessa tehostamaan elimistön parasta mahdollista aineenvaihduntaa. Usein ihmiset uskovat voivansa saada tarvitsemansa rakennusaineet ja mikroravinteet ravinnosta, mutta monilla syntyy syystä tai toisesta vajeita, jotka aikaa myöten ovat osasyynä sairastumisessa.
Ravitsemushoidossa on kyse monesta järjestelmästä, kuten antioksidanttivaurioiden korjaus-, immuuni- ja myrkynpoistojärjestelmistä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Periaatteessa kaikkiin ihmisiin kohdistuva hapetusstressi on lisääntynyt 1970-luvulta lähtien. Merkittävimpiä hapetusstressin lähteitä ovat tupakointi, huono sisäilma, teollinen ruoka, infektiosairaudet, allergiset sairaudet, runsas kemiallisten lääkevalmisteiden käyttö, amalgaamipaikat ym.
Kun potilaiden esitietoja kyselee tarkasti lapsuusvuosista lähtien, voidaan todeta, että usein samalla ihmisellä voi olla sekä kroonisia hengitysteiden tulehduksia että ärtyvän suolen oireyhtymä. Mikä infektio hyvänsä osaltaan lisää hapetusstressiä. Myös ruoansulatuselimistön eli mahasuolikanavan pitkäaikaiset sairaudet aiheuttavat lisääntynyttä hapetusstressiä. Ärtyvän suolen oireyhtymän on arvioitu olevan ainakin 20 %:lla väestöstä. Paksusuolen pieneliöstön tasapainoa häiritsee haitallisten bakteereiden ja hiivojen liikakasvu. Niiden aineenvaihdunta tuottaa runsaasti hapettavia aineita, oksidantteja. Kun paksusuolen limakalvo on pitkään tulehtunut, limakalvo ”vuotaa”, oksidantit voivat päästä verenkiertoon.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Vatsa kuntoon -pokkari tästä!
© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola