Tenniskentän laajuinen suolen seinämä läpäisevänä suodattimena

Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Ruoansulatus kuntoon ravitsemushoidolla -kirjasta, jonka voit ladata nyt ilmaiseksi kokonaisuudessaan tästä (HUOM! Edun arvo 35,90€) >>

Ohutsuolen pituus on 6-7 metriä. Limakalvon pinta-alaa laajentavat poikittaiset vajaa senttimetrin korkuiset rengaspoimut ja niiden seinämässä olevat nukkalisäkkeet eli villukset, joita on noin 20-40 villusta neliömillimetrillä. Pinta-alaa laajentaa epiteelisolun nukkamainen harjareunus eli mikrovillukset, joiden läpi ravintoaineiden imeytyminen pääasiassa tapahtuu. Kussakin epiteelisolussa on 2000-4000 mikrovillusta, joten ohutsuolen koko pinta-ala on noin 300 m2. Suolen limakalvossa eli epiteelissä on vain yksi solukerros. Villusten miljardit erikoistuneet solut uusiutuvat kerran 3-7 vuorokaudessa. Uudet epiteelisolut syntyvät villusten välissä olevissa putkimaisissa ohutsuolirauhasissa eli niin kutsutuissa Lieberkühnin rauhasissa. Ne vaeltavat sieltä villuksen kärkeen, jossa irtoaminen suolen onteloon tapahtuu.

Solukalvot ovat muodostuneet fosfolipidien kaksoiskerroksesta. Tärkeimmät solukalvon fosfolipidit ovat koliinia sisältävät fosfatidyylikoliinit ja s ngomyeliinit. Kolmanneksi suurin ryhmä on aminofosfolipidit, fosfatidyyliseriini ja fosfatidyyli-inositoli. Kolesteroli on yksi solukalvojen rakenneosa. Se säätelee solukalvojen liukoisuutta tilanteissa, joissa se pyrkii lisääntymään liikaa. Sellaisia tapahtumia ovat esimerkiksi alkoholin tai lääkeaineiden vaikutus solukalvoihin. Solukalvoissa on pieniä määriä sokerirasvayhdisteitä (glykolipidejä). Niiden ”hiilihydraattihännät” toimivat mm vasta-aineiden reseptoreina. Glykolipidit ovat lähes aina solukalvon ulkopinnalla.

Solun toiminnan muuttuessa fosfolipidit järjestyvät uudelleen. Solukalvoilla voi olla yli 100 erilaista proteiinia. Ne toimivat entsyymeinä, kuljetusproteiineina sekä hormonien ja hermovälittäjäaineiden (neurotransmittereiden) reseptoreina.
Rasvaliukoiset ja erityisesti pienimolekyyliset yhdisteet kykenevät läpäisemään solukalvon liukoisuutensa perusteella. Vesiliukoisilla yhdisteillä on olemassa erilaisia imeytymistapoja, jotka yleensä vaativat energiaa läpäistessään solukalvot.

Ruoansulatuskanavan limakalvon tulee toimia osittain läpäisevänä suodattimena siten, että se sallii pienten ravinteiden imeytymisen, mutta estää vieraiden suurikokoisten molekyylien imeytymisen. Kun suoliston limakalvo on terve, vesi ja ravinteet läpäisevät sen. Terve limakalvo voi estää suurikokoisten molekyylien kuten antigeenien ja monien myrkkyjen imeytymistä.

Useat elimistön mekanismit säätelevät epiteelikerroksen valikoivaa läpäisevyyttä. Ohutsuolen epiteelisolujen pintaa peittää glykoproteiinien muodostama huokoinen pintakerros, jossa sijaitsevat valkuaisaineiden ja hiilihydraattien hajotuksessa toimivat entsyymit sekä ravintoaineiden imeytymisessä tarvittavat reseptoriproteiinit ja kantajamolekyylit.

Epiteelisoluilla on tehokas kyky sulkea tiiviisti solujen välinen tila. Tiiviit liitokset (tight junction) estävät kuljettajaproteiinien liikkumisen väärään osaan solukalvoa. Sen vuoksi terveessä limakalvossa tapahtuu hyvin vähän imeytymistä solujen välitilan kautta. Ravinteet imeytyvät pääasiassa solun lävitse. Epiteelin erittämä solulima muodostaa esteen huonojen ja haitallisten bakteerien kiinnittymiselle ja makromolekyylien imeytymiselle.

Terveen limakalvon pinta- eli epiteelisolut ja tehokas immuunijärjestelmä ovat keskeisiä asioita suoliston valikoivan läpäisevyyden toiminnalle. Nykyään ravitsemushoidossa on käytettävissä valmisteita, joilla limakalvoa voidaan suojata ja korjata: pii-ja selluloosageeli- valmiste, eläinlesitiinivalmisteet, uuden polven probioottivalmisteet, pellavansiemenrouheen komponentit kuten kuidut ja nisäkäslignaanit, A-vitamiini ja karotenoidit, E-vitamiini ja tokoferolit, C- vitamiini ja bioflavonoidit, useat limakalvoja suojaavat rohtomolekyylit ja useat elimistölle välttämättömät pienoisravintotekijät ym.

Lähde:
Ravitsemustiede, Duodecim 1999,
toimittajat Antti Aro, Marja Mutanen, Matti Uusitupa.

Haluatko koko Kaarlo Jaakkolan tietopaketin aiheesta?

Kaarlo Jaakkolan kirjoittama Ruoansulatus kuntoon ravitsemushoidolla -kirja on ladattavissa nyt ilmaiseksi kokonaisuudessaan tästä >>

HUOM! Kun lataat kirjan ilmaiseksi TÄNÄÄN, niin etusi arvo on 35,90€!

Lataa kirja tästä>>

Terveyssivut

Kaarlo Jaakkola

Post Detail