50 vuotta sitten venäläiset tutkijat suosittelivat pakuritinktuuran valmistamista suhteella 1:10 ja säilömään uutoksen vain 10 % etanolia sisältävänä tinktuurana. Aktiivisten ainesosien pitoisuus lopullisessa uutoksessa on heidän mukaansa 2–2,3 %.
Alkoholi toimii tinktuuroissa tyypillisesti liuottimen lisäksi säilöntäaineena. Pitkän säilyvyyden varmistamiseksi tinktuuroiden alkoholipitoisuus on hyvä pitää vähintään 20–25 prosenttisena. Uudemmissa tutkimuksissa 70 % -vahvuisten pakuritinktuuroiden on todettu tarjoavan voimakkaampia antioksidanttisia ominaisuuksia kuin laimeampien uutosten.
Itse pidän hyvänä nyrkkisääntönä tinktuuroiden sopivaksi vahvuudeksi selkeästi voimakkaan makuista uutosta, joka ei kuitenkaan polta suussa. Vahvaa tinktuuraa voi helposti laimentaa lähdevedellä tai parhaassa tapauksessa pakurista valmistetulla kuumavesiuutoksella eli dekoktalla. Tällöin saadaan aikaan kaksoisuutos, joka sisältää sekä pakurin vesiliukoiset että rasvaliukoiset yhdisteet.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Jaakko Halmetojan kirjoittama Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan -15% edullisemmin tänään koodilla ”pakuri”!
Lisää koodi ”pakuri” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus aktivoituu.
© Mividata Oy ja Jaakko Halmetoja