Vatsa ja suolisto – Suoliston bakteerikanta – Terveyttä edistävien bakteerien merkitys elimistössä

Sekä pienillä että isoilla ihmisillä on tai ainakin pitäisi olla elimistössä suuri joukko terveyttä edistäviä, probioottisia bakteereja. Ihomme ja limakalvomme ovat niiden kasvualustana, jossa ne hyödyttävät ihmistä monin tavoin. Bakteereilla on tärkeä merkitys sekä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa että sairauksien hoidossa, koska niillä on hyvin moninaisia tehtäviä elimistössä. Hyvät suolistobakteerit esimerkiksi suojelevat meitä suolistovaivoilta ja vaikuttavat ravitsemustilaamme sekä kykyymme vastustaa sairauksia.

Kohtu on steriili kasvupaikka, mutta syntyessään lapsi saa äidiltä ja ympäristöstä sekä ravinnon vaikutuksesta mikrobiston, jolla on merkitystä ihmisen koko myöhemmän kehityksen kannalta. Mikrobiston koostumukseen vaikuttavat mm. äidin raskausaikana nauttima ravinto ja lääkitykset. Rintaruokinnan myötä bifidobakteerit ja laktobasillit valtaavat lapsen suoliston. Myöhemmin kiinteän ravinnon vaikutuksesta bakteeristo monipuolistuu.

Vauva saa ensimmäisen bakteerikylpynsä synnytyksen yhteydessä. Syntyvän lapsen bakteeristo muodostuu sen perusteella, syntyykö hän alateitse vai keisarinleikkauksella. Lapsen syntyessä keisarinleikkauksella suuri osa bakteereista tulee ympäristöstä ja alateitse syntyvä lapsi saa bakteerit äidin synnytyskanavasta. Keisarinleikkauksella syntyneillä lapsilla on todettu olevan esimerkiksi enemmän allergioita kuin alateitse syntyvillä.

Äidinmaito on varsinaista terveysjuomaa. On osoitettu, että rintaruokituilla lapsilla on erilainen bakteeristo kuin äidinmaidonkorvikkeilla ruokituilla lapsilla, joiden mikrobiston koostumus muistuttaa aikuisen mikrobistoa. Mikrobiston koostumuksen uskotaan vaikuttavan voimakkaasti mahasuolikanavan infektioiden esiintyvyyteen, immuunijärjestelmään ja sairastumisalttiuteen aikuisena. Äidinmaidossa esiintyy luonnostaan probioottisia bakteereja ja samoja bakteereja sisältäviä valmisteita voidaan antaa myös korvikkeella ruokituille lapsille immuniteettia vahvistamaan.

Limakalvoilla kasvaa siis symbioosissa ihmisen kanssa useita satoja bakteerilajeja, joiden kaikkia toimintoja ei vielä edes tunneta, mutta jotka ovat vilkkaan tutkimustoiminnan kohteena.


Tiedetään jo, että ihmiselle hyödylliset maitohappobakteerit esimerkiksi:

  • ylläpitävät paksusuolen tervettä mikrobiston koostumusta
  • estävät kaikkien haitallisten mikrobien kasvua
  • estävät ja hoitavat eri syistä johtuvaa ripulia (antibiootti-, matka- ym.)
  • erittävät ympäristöönsä mm. maito- ja etikkahappoa, vetyperoksidia ja antimikrobisia aineita ja estävät näin patogeenisten mikrobien (bakteerien, hiivojen, alkueläinten ja virusten) kasvua
  • parantavat elimistön immuunipuolustusta säätelemällä suoliston pH:ta sekä vaikuttamalla puolustusjärjestelmän soluihin ja lisäämällä vasta-aineiden tuottoa
  • auttavat imusuonijärjestelmän toimintaa
  • ehkäisevät ummetusta ja parantavat ruoansulatusta
  • vahvistavat ja suojaavat limakalvoja suolistossa, silmissä, suussa, keuhkoissa, rinnoissa ja emättimessä
  • auttavat ehkäisemään toistuvia virtsatietulehduksia
  • tuottavat vitamiineja ja edistävät vitamiinien ja mineraalien imeytymistä (kalsium, rauta ja magnesium)
  • alentavat kolesteroliarvoja
  • vaikuttavat edullisesti glukoosin ja rasvojen aineenvaihduntaan maksassa
  • edistävät hormonituotantoa ja siten helpottavat mm. PMS- ja vaihdevuosioireita
  • muodostavat laktaasientsyymiä ja lievittävät laktoosi-intoleranssin oireita
  • vähentävät allergisia reaktioita
  • estävät syöpää aiheuttavien aineiden syntymistä.

Hyvin monet sairaudet ovat selvästi yhteydessä mahasuolikanavan mikrobistoon. Suoliston mikrobiston oletetaan olevan osallisena esim. ärtyvän suolen oireyhtymässä, jonka oireita ovat mm. runsas kaasunmuodostus, turvotus ja epäsäännöllinen suolentoiminta. Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus ovat kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia, joiden yhteydessä havaitaan usein suoliston bakteerikannan epätasapaino. Myös paksu- ja peräsuolisyövän uskotaan liittyvän suoliston bakteerikantaan. Monet bakteerientsyymit synnyttävät karsinogeenisia yhdisteitä, mutta hyödylliset bakteerit päinvastoin vähentävät haitallisia entsyymiaktiivisuuksia.

Hyödylliset bakteerit ovat tärkeitä myös ummetuksen ja ripulin ehkäisyssä ja hoidossa. Akuutti suolistotulehdus saattaa syntyä taudinaiheuttajamikrobien tai niiden tuottamien myrkkyjen saastuttaman ruoan nauttimisesta. Suoliston riittävä hyvien mikrobien kasvusto muodostaa vahvan suojan näitä vastaan. Antibioottikuurit vaikuttavat voimakkaasti mikrobikasvuston koostumukseen tuhoamalla hyödyllisiä bakteereja antaen siten haittabakteereille ja hiivoille mahdollisuuden levitä elimistöön.

Suoliston bakteerikannalla on todettu olevan vaikutuksia myös aivojen toimintaan. Pentti Huovinen kirjoittaa Lääkärilehden 9/2013 artikkelissa Bakteeriston merkitys terveydelle avautuu vähitellen tutkimuksesta, jossa steriileissä olosuhteissa kasvatetuilla mikrobittomilla hiirillä aivojen välittäjäaineiden aktiivisuus oli paljon voimakkaampaa verrattuna tavanomaisesti kasvatettuihin hiiriin. Steriilit hiiret olivat levottomampia kuin normaalit hiiret. Steriilien hiirten levottomuus kuitenkin hävisi vähitellen, kun niille annettiin normaalin hiiren ulostetta pian syntymän jälkeen. Suoliston bakteerikanta vaikutti siis aivojen välittäjäaineisiin ja tätä kautta hiirten käyttäytymiseen. Sitä ei kuitenkaan vielä tiedetä, mikä mekanismi tai mitkä mikrobiston erittämät aineet ovat tilanteen taustalla.

Emättimen hiivatulehdukset ovat naisilla yleisiä, erityisesti raskausaikana. Myös virtsatietulehduksia esiintyy yleisesti ja mikrobilääkekuurit altistavat hiivan liikakasvulle. Hiivojen lisääntyminen emättimessä on yhteydessä suolistomikrobiston epätasapainoon. Kanadalaisessa tutkimuksessa todettiinkin, että bakteerien aiheuttamaa emätintulehdusta esiintyy vähiten niillä naisilla, joiden sekä peräsuolesta että emättimestä löytyi vetyperoksidia tuottavia laktobasilleja.

Lapsilla, jotka ovat käyttäneet antibiootteja, esiintyy myös suoliston bakteerikannan epätasapainoa ja mahdollisesti hiivan liikakasvua sekä tulehdusherkkyyttä. Hoidossa on tärkeää elimistön bakteerikannan tasapainottaminen maitohappobakteerivalmisteilla sekä ruokavaliolla, jossa vältetään sokereita, valkoisia jauhoja sekä tarvittaessa myös hiivaa sisältäviä tuotteita. Suoliston hyvinvointia ylläpitävässä ruokavaliossa on kuitupitoista täysjyväviljaa, runsaasti kasviksia ja marjoja, luonnollisia rasvoja, kohtuullisesti hedelmiä ja eläinkunnan tuotteita. Maitotuotteet on parasta nauttia hapatetussa ja makeuttamattomassa muodossa. Raffinoitua, teollista ruokaa on syytä välttää.

Artikkeli: Provita Oy:n luontaistuotealan ammatillinen koulutus. Luonnonmukaisen terveydenhoidon kurssi (Vatsa ja suolisto. Marja Ruuti. Susanna Juvonen. 2016). 

Haluatko lisätietoa luontaistuotealan koulutuksista?
Opiskele itsesi unelma ammattiin luontaistuotealalle! www.provitakoulutus.fi