Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta.
Suomalaiset suhtautuvat alkoholiin yleisesti varsin suopeasti. Viini valtaa suomalaisetkin ruokapöydät, olutterassit täyttävät kaupunkien kesäiset kadut ja kunnon kesäjuhliin kuuluu aitaus, johon sulloudutaan iloiseen seurusteluun muovituopit käsissä. Päivälehtien sivuja ja bussipysäkkien mainostauluja täyttävät viinimainokset, jotka runollisin sanoin houkuttelevat aistimaan viinien hienostuneita aromeja. Punaviinin antioksidantti resveratroli tunnetaan terveyttä edistävistä vaikutuksistaan paremmin kuin puolukan vastaava ainesosa. Nuorison joka viikonloppu toistuvaa humalajuomista pidetään kyseenalaistamatta nuoruuteen kuuluvana ilmiönä. Öisen ”juhlinnan” levittämä roskameri siivotaan kaupungin kaduilta kiltisti varhaisaamun tunteina ja kaikki on taas järjestyksessä – VAI ONKO?
Mitalilla on toinenkin puoli. Moni tuhoaa alkoholilla maksansa, aivonsa ja terveytensä. Nuoren maksa ei ole kehittynyt polttamaan täydellä teholla alkoholia, joka kiertää veressä aivosoluja tuhoavan kierroksen moneen kertaan ennen poistumistaan elimistöstä.
Alkoholinkäyttöä on perusteltu eteläeurooppalaisella viinikulttuurilla ja sen näennäisellä terveellisyydellä. Varmasti onkin aivojen ja verisuonten kannalta parempi juoda lasillinen antioksidanttipitoista punaviiniä ruoan yhteydessä päivittäin kuin juoda aivotoiminnan turruttava pullollinen väkevää kerran viikossa. Maksan kannalta runsas alkoholinkäyttö on aina tuhoisaa.
Etelä-Euroopan viinintuottajamaissa ja muuallakin alkoholinkulutus vähenee, mutta Suomessa lisääntyy. Noin 50 vuotta sitten Ranskassa kuoli maksakirroosiin vuosittain noin 50 miestä sadasta tuhannesta, 2000-luvulla alkoholin käytön vähennyttyä luku oli 28. Suomessa maksakirroosikuolleisuus oli 1960-luvulla noin 10/100 000, 2000-luvulla kolminkertainen. Brittein saarten luvut kertovat samanlaisesta kehityksestä: 50 vuotta sitten 8/100 000 ja 2000-luvulla 34/100 000, kuolleisuuden lisäännyttyä eniten alle 45-vuotiailla. Maksakirroosikuolleisuutta lisäävät nyt muutkin maksaa rasittavat ongelmat kuten lihavuus, mutta alkoholin kokonaiskulutus on merkittävin tekijä. Kaikkien rasitteiden yhteisvaikutuksesta maksat voivat nyt huonosti.
Maksakirroosi on Suomessa yleisempi kuin useimmissa länsimaissa, mikä johtuu suurkuluttajista: 10 % kansasta juo puolet kulutetusta alkoholista. Kun keskimääräinen puhtaan alkoholin vuosittainen kulutus on 12,3 l/asukas, tosiasiassa osa käyttää yli 50 litraa, osa hyvin vähän. Humalahakuinen, nuortenkin harrastama alkoholinkäyttö on kaikkein haitallisinta terveydelle vaikka tapahtuisi vain kerran kuukaudessa. Suuri kerta-annos alkoholia tuhoaa hermosoluja ja aivojen liukeneminen on tosiasia.
Maksakirroosista ja muista ruoansulatuselinten sairauksista johtuu kuitenkin vain 15 % alkoholikuolemista. WHO:n mukaan alkoholikuolemia tapahtuu maailmassa 3,3 miljoonaa vuosittain, ja näistä kolmasosa johtuu alkoholin aiheuttamista sydänsairauksista ja diabeteksesta, tosin näissäkin on ehkä taustalla rasvamaksa tai muu maksan ongelma. Runsaan kulutuksen myötä kasvaa riski hyvin moneen sairauteen, mikä kertoo liiallisen alkoholinkäytön laaja-alaisista haitoista sisäelimissä ja hermostossa.
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Marja Ruutin uutuuskirja Terve maksa nyt -15% alennuksella koko tilauksen loppusummasta koodilla ”tervemaksa”!
Nopea ohje alennuksen käyttöön ostoskorissa:
Lisää teksti tervemaksa, kohtaan ”Kupongin koodi”.
Paina ”Käytä kuponki” -nappia ja alennus näkyy ostoskorissa.
© Mividata Oy ja Marja Ruuti