Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Pitkäaikainen ja hitaasti kasvava elohopeapitoisuus elimistössä vaikuttaa lähes kaikkiin elimistön toimintoihin, mm. suoliston mikrobitasapainoon ja immuniteettiin. Paitsi amalgaamimetallien altistus myös monet muut suun alueen sairaudet voivat olla dysbioosin taustalla. Onhan suu keskeinen kulkuväylä tulehdusten tulolle elimistöön. Suualueen ja hampaiden tulehduspesäkkeiden mikrobit tai niiden erittämät myrkyt voivat levitä amalgaamielohopean siivittämänä monta reittiä pitkin […]
-
-
Tämä kappale on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Eräs merkittävimpiä dysbioosia aiheuttavia tekijöitä on väärä ravinto. Länsimaissa paljon käytetty teollisesti valmistettu ruoka alistaa dysbioosille. Yleisesti on tiedossa, että virvoitusjuomien ja makeisten sokeri, valkoisista vehnäjauhoista valmistetut tuotteet ja runsaasti lisäaineita sisältävä valmisruokien pitkäaikainen käyttö ovat riski suoliston ja koko ihmisen terveydelle. Kun käytetään paljon ”tyhjiä kaloreita” ja saadaan vähän mikroravinteita, kehittyy erilaisia puutostiloja, jotka vaikuttavat […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Antibioottihoidon lisäksi useiden lääkkeiden, kuten kortisonin, ehkäisytablettien, muiden hormonivalmisteiden sekä suolahapon estäjävalmisteiden käyttö saattaa aiheuttaa suoliston bakteerikannan haitallisia muutoksia, dysbioosia. Mahalaukun suolahapon heikentynyt eritys tai pitkään jatkunut mahalaukun suolahapon tuotantoa ehkäisevä lääkitys altistavat dysbioosille. Jos mahalaukun kyky tuottaa suolahappoa heikkenee tai jos sen tuotto estyy, kun potilas käyttää pitkään suolahapon erityksen estolääkkeitä esimerkiksi refluksitaudissa, seurauksena […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Normaalisti ohutsuolen alueella kasvaa vain pieniä määriä bakteereja. Mahalaukun erittämä suolahappo ja ohutsuolen tehokas peristaltiikka vaikuttavat siten, että ohutsuolessa haitallisten bakteerien ja hiivojen kasvu terveellä ihmisellä on hallinnassa. Dysbioosi voi johtaa moniin merkittäviin terveysongelmiin ja oireisiin kuten ylämahan turvotus, ripuli, rasvaripuli, kaasunmuodostus, muuttunut ohutsuolen motoriikka ja […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Kun suoliston normaalit anaerobiset bakteerit ja enterokokit häviävät samalla kun erilaiset haitalliset bakteerit ja hiivat ottavat niiden kasvutilan, on kyse mahdollisesta tautitilasta. Suoliston sisällä käydään jatkuvaa ”taistelua” elintilasta hyödyllisten ja haitallisten mikrobien välillä. Haitallisten mikrobien aineenvaihdunta saattaa tuottaa suuria määriä myrkyllisiä aineita, jotka pitävät yllä paksusuolen ärsytystilaa ja vaikuttavat koko mahasuolikanavan alueella. Oireet ovat […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Euroopan Unioni on lähtenyt voimakkaasti tukemaan tutkimusprojekteja, joissa selvitetään, kuinka hyödyllisillä bakteereilla voidaan edistää vanhenevan väestön terveyttä ja elämänlaatua. Maitohappobakteerit, joista useimmat kuuluvat probioottiryhmään, ovat Euroopassa intensiivisen tutkimuksen kohteena. Suoliston mikro-organismit eli mikrobit vaikuttavat elimistön toimintoihin sekä biokemiallisesti että immunologisesti. Siksi on tärkeää hoitaa suoliston mikrobiflooraa siten, että hyödyllisten probioottibakteerien osuus on riittävä. Probiootit, maitohappoa […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Länsimainen ruoka altistaa dysbioosille Dysbioosi = suoliston bakteerikannan haitalliset muutokset Dys tarkoittaa virhettä ja bios tarkoittaa elämää ja kasvua. Dysbioosi merkitsee siis väärää elämää. Lääketieteellinen termi suolen dysbioosi käsitetään usein kuvaamaan suoliston bakteeriflooran haitallisia muutoksia. Nimitys ”suoliston mikrobisto” kattaa kaikki suolistossa olevat bakteerit, hiivat, virukset ja muut pieneliöt. Paksusuolen normaaliflooran muuttuminen siten, […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurikäävän mielenkiintoiset ominaisuudet eivät rajoitu sen sisältämiin bioaktiivisiin yhdisteisiin, ravinteellisiin mahdollisuuksiin tai sienen vahvaan rooliin eri kulttuureiden historiassa. Pakurikääpä on poikkeuksellisen uniikki tapaus myös lisääntymisbiologiansa puolesta. Vaikka pakurikäävän tuottamien pakureiden ravinteellisista ja lääkinnällisistä ominaisuuksista on julkaistu läjäpäin tutkimuksia etenkin 2000-luvulla, on sienen ja […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurikäävän lisääntyminen tapahtuu poikkeuksellisella tavalla. Itiöstä kehittyneet sienirihmastot tunkeutuvat elävään puuhun kuoren vioittumien kautta ja tappavat isäntäpuun yleensä 7–12 vuodessa. Sienen itiöemä alkaa kehittyä sienen rungosta irrottaman kuori- ja puukerroksen väliin tai ohuen pintapuukerroksen alle. Pakurikäävän itiöemä on yksivuotinen, resupinaattinen eli puun pinnan […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurikääpä on levinneisyydeltään sirkumboreaalinen. Kääpää tavataan pääasiassa pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeellä. Levinneisyys Pakurikääpää esiintyy 40 ja 68 leveyspiirien välissä. Merkittävimmät esiintymät: Venäjä, Yhdysvaltojen ja Kanadan pohjoisosat, Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Baltian maat ja Aasian pohjoisosat. Esiintyvyys Suomessa Pohjois- ja Itä-Suomessa vuosina 1998–2004 tehdyissä perusteellisissa […]