Mitä vitamiinit ja kivennäisaineet ovat, miksi niitä tarvitaan ja miten niitä käytetään? Mihin tarvitaan A-vitamiinia? Tietomme vitamiineista sekä kivennäis- ja hivenaineista suojaravintoaineina ovat elintärkeitä. Huolehtimalla ravitsemuksesta voimme varmistaa hyvän terveyden ja parantaa vaivoja, mutta myös ehkäistä sairauksia ja ikääntymiseen liittyvää rappeutumista. Ruokien ravintoainekoostumus on heikentynyt ja siksi emme saa riittävästi vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ravinnostamme. […]
-
-
Ravintokuitujen rakenne Ravintokuidut jaetaan kahteen ryhmään, jotka vaikuttavat elimistössä eri tavoin. Pektiini, kasvikumit ja kasvilimat sekä kauran glukaani ovat geeliytyviä (veteen liukenevia) kuituja ja selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini geeliytymättömiä. Geeliytyviä kuituja on palkokasveissa, vihanneksissa, marjoissa ja hedelmissä sekä kaurassa ja sokerijuurikkaassa. Ne imevät itseensä runsaasti vettä ja hidastavat ravintoaineiden erityisesti sokereiden imeytymistä. Pektiiniä käytetään elintarviketeollisuudessa […]
-
Ravintokuitu on kasvikunnan tuotteiden sulamaton osa, jota ruoansulatuskanavan entsyymit eivät kykene pilkkomaan. Muut hiilihydraatit sulavat ja imeytyvät kulkiessaan ohutsuolen läpi, mutta kuitu kulkeutuu paksusuoleen lähes muuttumattomana. Paksusuolen mikrobit hajottavat kuitua ja tuottavat siitä lyhytketjuisia rasvahappoja. Nämä ravitsevat suolenseinämän ja maksan soluja Käsitykset kuitujen merkityksestä ravinnossa ovat muuttuneet täysin. 1950-luvulla kuituja pidettiin tarpeettomana ravinnon osana, koska […]
-
Pellavansiementen terveyttä edistävät ominaisuudet ovat laajasti tunnettuja ja pellavansiemeniä käytetään elintarvikkeina monessa muodossa (mm. siemeninä, rouheena ja öljynä sekä ravintolisänä). Pellavansiemenen keskeiset terveysvaikutukset perustuvat sen sisältämään ravintokuituun, rasvahappoihin ja lignaaneihin. Ruotsissa pellevansiemenistä nousi pieni kohu Aftonbladetin jutusta (6.11.2016), jossa Ruotsin Elintarvikeviraston johtaja varoitteli murskatun pellavansiemenen sisältämästä linamariinista. Suomessa elintarvikeviranomainen Evira totesi välittömästi, että pellavansiemeniä voi […]
-
Fytoterapia tarkoittaa sananmukaisesti kasveilla parantamista (phyton = kasvi, terapia = parantaminen). Samaa asiaa tarkoittavat myös käsitteet kasvilääkintä ja yrttilääkintä. Täsmällisemmin sanottuna fytoterapia tarkoittaa kasvien käyttämistä lääkkeenä. Suomessa kasvaa noin kaksikymmentä tappavan myrkyllistä putkilokasvilajia, jotka ovat hengenvaarallisia pieninäkin annoksina. Parikymmentä muuta kasvia on suurina annoksina vaarallisia. Myrkyllisyyden rajaa on usein vaikea vetää; sanotaankin, että kaikki aineet […]
-
Kasveissa vaikuttavat aineet (tehoaineet) esiintyvät luonnollisina yhdisteinä, joiden vaikutus elävien organismien aineenvaihduntaan on aivan erilainen kuin puhtaiden tehoaineiden. Rohdosten suotuisa vaikutus saavutetaan vain oikealla annostelulla. Vaikka yrttilääkkeillä on kiistattomia etuja synteettisiin preparaatteihin verrattuna, aiheutuu niiden käytöstä myös ongelmia. Yrttien kemiallinen koostumus ei ole milloinkaan täysin vakio. Tehoainepitoisuus riippuu maaperästä, valaistuksesta ja muista maantieteellisistä seikoista. Korjuun […]
-
Fytoterapian ulkoiset sovellutukset voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmää: vaikuttavat aineet joutuvat kehoon ihon kautta -yrttikylvyt -yrttijalkakylvyt -yrttikääreet -hieronta-aineet -voiteet vaikuttavat aineet joutuvat kehon hengitysteiden kautta -höyrytys -suitsutus Yrttikylpy voi olla lämmin, haalea tai viileä, ei yleensä kylmä. Yrtit lisätään kylpyveteen joko sellaisenaan tai hauteena. Yrttikylpyjä voidaan käyttää esimerkiksi reumasairauksien, iho-ongelmien, hermoston sairauksien, stressin ja unettomuuden […]
-
Fytoterapia eli kasvilääkintä on ihmisten ja eläinten hoitamista kasveilla ja niistä tehdyillä valmistella. Maailman terveysjärjestö (WHO) on luetteloinut n. 20.000 rohdoskasvia, joita on käytetty fytoterapiassa eri puolilla maailmaa. Fytoterapiassa kasveja voidaan käyttää sisäisesti esimerkiksi teenä, mausteena, ravintolisinä tai kasvirohdosvalmisteina. Ulkoisesti fytoterapiaa voidaan käyttää esimerkiksi kylpyinä, hauteina, luonnonkosmetiikkana tai kasvien eteerisiä öljyjä hieronnassa ja höyryhengityksessä. Fytoterapiaan […]
-
Milloin olet viimeksi käyttänyt luontaistuotteita? ”No sanotaanko, että noin viikko sitten. Silloin otin piparminttuteetä kun vatsa vähän vihoitteli”, nuori nainen kertoo haastattelijalle. Milloinka olet viimeksi käyttänyt vitamiinivalmistetta? Sama naishenkilö vastaa, että ”aamulla tuli D-vitamiinia otettua”. Haastateltava kokee, että hänen käyttämänsä piparminttutee on luontaistuote, mutta D-vitamiinivalmiste ei sitä sitten olekaan. Tämä fiktiivinen tilanne osoittaa sen, minkä […]
-
Meistä jokainen on jossain elämänsä vaiheessa käyttänyt ravintolisiä. Ainakin lapsena olemme saaneet D-vitamiinilisää. Yli 60 % suomalaisista on kertonut käyttäneensä ravintolisiä viimeisen vuoden aikana. (TNS Gallup 2013). Vitamiinivalmisteiden ja muiden ravintolisien käyttö osana terveellisiä elämäntapoja ja itsehoitoa onkin jo vahva megatrendi. Suurin osa käyttäjistä kokee saavansa ravintolisistä apua oman ravitsemuksen täydentämiseen ja erilaisten vaivojen hoitoon. […]