Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurin musta kuorikerros sisältää erilaisen ravinneprofiilin ja aktiivisten yhdisteiden spektrin, kuin pakurikasvannaisen vaaleanruskea sisäosa. Venäjällä musta kuoriosa on kansanlääkinnässä välillä erotettu vahvempaa lääkinnällistä käyttöä varten ja sitä on hyödynnetty pääasiassa tinktuuroiden eli alkoholiuutteiden valmistamiseen. Pakurin vaalea sisäosa sisältää runsaasti arvokkaita polysakkarideja, jotka tarjoavat […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Kerää pakuri ja puhdista se selkeimmistä ulkoisista roskista. Kääri pakurikasvannainen vahvasta kuidusta valmistetun kankaan sisälle ja naputtele pakuri vasaralla noppakuution kokoisiksi palasiksi. Voit vaihtoehtoisesti hyödyntää murskaamiseen esimerkiksi oksasilppuria tai mekaanista puristinta. Jauha palaset hienoksi jauheeksi riittävän pienissä annoksissa tehokkaalla blenderillä, veitsimyllyllä tai lihamyllyllä. […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Jos pakuria hienonnetaan pieneksi jauheeksi vähänkään enemmän yhdellä kertaa, on hengityssuojainten käyttö erittäin vahvasti suositeltavaa. Pieneksi jauhettu pakuripöly on äärimmäisen hienojakoista ja jää leijumaan ilmaan aiheuttaen ylähengitysteille merkittävää rasitusta. Moni huomaa tämän lisääntyneenä aivasteluna ja nenää niistäessä räkään sitoutuneena tummana pakuripölynä. Pakuria jauhaessa […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakuri on yleensä hyvä käsitellä keräämisen jälkeen pilkkomalla tai murskaamalla kokonaiset kasvannaiset pienemmiksi palasiksi. Pakurin palasia voi hyödyntää sellaisenaan vesi- tai alkoholiuutteiden valmistamiseen, mutta hienoksi jauhettu pakurijauhe tai -rouhe tarjoaa yleensä eniten erilaisia käyttötapoja ja sovellusmahdollisuuksia. Pakurijauheen etuna on laaja pinta-ala, joka mahdollistaa […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Silkkivyökääpä (Trametes versicolor) Silkkivyökääpä on Euroopassa melko yleinen, Suomessa harvinainen rantalehtojen näky. Kääpä muistuttaa ulkomuodoltaan kalkkunan pyrstöä, mistä juontaa sen englanninkielinen nimi ”turkey tail mushroom”. Silkkivyökääpä ja siitä valmistetut uutteet (PSK, PSP), koppelokääpä ja siitä valmistetut uutteet (Maitake D-fraktio) sekä siiteke ja […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakuri ja volgansieni Pakurin ja volgansienen (tunnetaan myös nimellä teesieni tai kombutsa) yhdistäminen on ollut perinteinen kombinaatio Venäjällä. Kylmä pakuritee sekoitetaan valmiiseen volgansienijuomaan suhteessa 50/50 tai parhaassa tapauksessa kombutsa valmistetaan suoraan pakuriteetä juoman pohjanesteenä hyödyntäen. Kombutsa on laktobasillien ja hiivasienten muodostama kompleksi, joka […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurin lypsäminen Pakuria voi hyödyntää ”lypsämällä”, jolloin pinnan mustasta kuorikerroksesta rapsutetaan varovasti osa pois. Tämän seurauksena pakuri kasvattaa mustan kuorikerroksensa vuoden kuluessa takaisin ja samaa kasvannaista voi hyödyntää samalla tapaa jälleen seuraavana vuonna. Näin on perinteisesti käytetty etenkin kotipiirissä kasvaneita pakureita. Kerätyn pakurikasvannaisen […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Moni on kiinnostunut pakurin tarjoamista mahdollisuuksista myös elinkeinona tai lisätuloja tuovana keruuharrastuksena. Foodwest Oy:n vuonna 2010 tekemän, pakurikääpää käsitelleen esiselvityshankkeen mukaan suomalaisesta, kokonaisesta pakurista maksetaan kerääjille 22–24 €/kg. Hankkeen arvion mukaan hyvin kuivatun pakurin kilohinta kerääjille on todennäköisesti noin 50 euron tienoilla. Lisääntyneen […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakureita ja eri kääpiä on mahdollista kerätä mihin tahansa vuodenaikaan. Pakureiden irroittaminen kannattaa kuitenkin ajoittaa heinäkuun alun ja marraskuun lopun välille tai toteuttaa heti keväällä, lumien sulettua. Kasvit sitovat itseensä eniten ravinteita keväisin ja syksyisin, jonka lisäksi puista tippuneet lehdet helpottavat varsinkin syksyisin […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurikääpä on metsänhoidollisesta näkökulmasta vahingollinen, hyvin yleinen ja agressiivinen patogeeni, jota esiintyy laajasti koko Suomessa. Käävän rihmasto pystyy tunkeutumaan koivun mantopuuhun ja kilpailemaan voitokkaasti puussa elävien saprotrofien kanssa. Pakurikääpä ei tarvitse muita organsimeja lahotusprosessin käynnistämisessä. Tuhokohteet Pakurikääpä on monissa varttuneissa lehtipuissa elävä lahottajasieni. […]