Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Monenlaiset rohdot voivat lievittää mahakatarrin oireita ja helpottaa oloa. Kun limakalvot ovat tulehtuneita, tietyt kasvien parkkiaineet voivat kiinnittyä limakalvon valkuaisaineisiin ja muodostaa suojaavan kalvon. Parkkiaineet sitovat vettä, ja limakalvo vetäytyy kokoon. Limakalvojen supistumisesta on hyötyä akuutissa tulehduksessa. Mustikan limakalvoja supistava vaikutus on niin hellävarainen, että sitä […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Mahan limakalvon tulehdustila (gastritis) todetaan viime kädessä koepalan avulla. Krooninen gastriitti on iän myötä yleistyvä muutos, jonka hoidossa varhaisdiagnoosilla ja oikealla hoidolla on suuri merkitys. Helikobakteerin aiheuttama mahakatarri on todennäköisesti yksi tavallisimmista bakteeriperäisistä kroonisista tulehduksista. Arviolta yli puolet maailman väestöstä sairastaa sitä. Se on kehitysmaissa selvästi […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Mahahaavalla (ulkustauti) tarkoitetaan sekä maha-, että pohjukaissuolihaavaa tai useita haavoja. Latinankielinen sana ulcus tarkoittaa haavaa. Terveistä aikuisista keskimäärin 0,3 % saa helikobakteeri-infektion vuosittain. Noin 10–15 %:lle helikobakteerin kantajista kehittyy elämän aikana ulkustauti. Mahahaava syntyy suolahapon ja pepsiinin yhteisvaikutuksesta. Helikobakteeritulehdus aiheuttaa akuutin mahakatarrin, joka etenee pinnalliseksi krooniseksi […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Helikobakteeri (Helicobacter pylori, Hp) on 2.5–4.0 mikrometriä pitkä sauvabakteeri, joka on löytynyt ainoastaan ihmisen mahalaukun seinämästä. Ensimmäisen kerran se eristettiin vuonna 1982. Useita muita helikobakteerikantoja on sen jälkeen eristetty. Niistä noin 60 % on myrkkyjä tuottavia. Bakteeri on eristetty myös hammasplakista ja ulosteesta. Helikobakteeri elää mahalaukun […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Ylävatsan ja mahan limakalvoja tutkitaan ensisijaisesti mahatähystyksellä ja sen yhteydessä otettavien limakalvokoepalojen tutkimuksella. Tähystyksessä huomataan mahalaukun limakalvomuutokset, ruokatorven refluksitauti, tulehduskipulääkkeiden aiheuttamat vauriot mahalaukussa jne. Helikobakteeri voidaan todeta mahatähystyksen yhteydessä otetuista koepaloista. Verikokeesta voidaan määrittää helikobakteerin vasta-aineet (IgG). Uusien testien avulla voidaan päätellä, sairastaako potilas helikobakteeri-infektion aiheuttamaa […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Voit itse testata mahalaukkusi happamuutta varsin yksinkertaisesti ja luotettavasti. Kun ruoansulatusvaivoja tuntuu, nauti ruokalusikallinen omenaviinietikkaa tai sitruunamehua, jos ne eivät ärsytä limakalvoa. Jos vaivat helpottuvat tai häviävät kokonaan, kyse voi olla liian vähäisistä mahahapoista. Jos viinietikka auttaa, on löytynyt biologinen lääkityskeino. Sitä kannattaa nauttia ruokailun yhteydessä […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Ylävatsaturvotus, röyhtäilyt, poltot ja ilmavaivat heti ruokailun jälkeen. Erityisen ”täysi olo” ruokailun jälkeen. Lisäravinteiden aiheuttama pahoinvointi Ruoka-allergioita Ripuli tai ummetus Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta? Tilaa nyt Kaarlo Jaakkolan kirjapaketti nyt kaikkien aikojen PARHAALLA -35% ALENNUKSELLA! Käyttämällä koodia “kaarlo” saat tarjouksen käyttöösi. Tilaa tästä >> Nopea ohje tarjouksen käyttöön […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Mahalaukun hapottomuus tai vähähappoisuus tarkoittaa mahan nesteen tärkeän osatekijän, suolahapon, erityksen loppumista tai heikkenemistä. Yli puolet 60-vuotiaista ja sitä iäkkäimmistä kärsii liian vähäisistä mahahapoista. Ruoka aiheuttaa terveessä mahan limakalvossa monenlaista eritystoimintaa: happaman suolahapon, emäksisen bikarbonaatin, emäksisen liman sekä useiden ruoansulatusentsyymien erityksen. Mahanesteen koostumukseen vaikuttavat mahalaukun eritteiden […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Eläkkeellä olevalla potilaallani oli ollut 12 vuotta säännöllinen lääkehoito sepelvaltimosairauteen. Ylävatsavaivoista hän oli kärsinyt pari vuotta. Ensimmäisenä vuonna tehtiin neljä kertaa ruokatorven ja mahalaukun tähystys, seuraavana vuonna kaksi kertaa ja ihan hiljattain oli tehty seitsemäs tähystys. Helikobakteeri oli todettu ja häädetty, mutta siitä huolimatta vaivat jatkuivat. […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Vuonna 1935 syntyneellä potilaalla oli ollut vuodesta 1985 lähtien happovaivoja. Useita mahalaukun tähystyksiä oli tehty. Mahalaukussa oli nähty limakalvon tulehdusta ja todettu lievä palleatyrä vuonna 2001. Happosalpaajalääkkeet olivat olleet avuksi. Potilaalla oli taustalla ilmeinen ärtyvän suolen oireyhtymä, joka oli painottunut ummetukseen. Tukilääkitys alkoi auttaa vatsa- ja […]