Pohjoisen rohdosten uniikit ominaisuudet

Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta.

Maapallolla elää tunnistetusti yli 1,8 miljoonaa erilaisia eliölajia, aina yksisoluisesta ameebasta äärimmäisen kompleksiseen ihmisolentoon. Joukkoon mahtuu myös valtava määrä uskomattoman ravinnetiheitä ruokia ja rohdoskasveja, joita voimme hyödyntää osana päivittäistä ruokavaliotamme.

Raikasta nestettä ”leijonan köynnös” -nimisen liaanin sisältä. Amazonin sademetsä, Peru 2010.

Raikasta nestettä ”leijonan köynnös” -nimisen liaanin sisältä.
Amazonin sademetsä, Peru 2010.

Tänä päivänä ympäristöstämme löytyvien mahdollisuuksien keskellä olemme valtavan etuoikeutettuja. Käytössämme olevan teknologian ja tietomäärän ansiosta meillä on mahdollisuus halutessamme kerätä lautasellemme maailman ravinnetiheimpiä ruoka-aineita, aina Amazonin villeimpien viidakkojen, Tiibetin ylänköjen ja oman lähimetsämme kautta täysin uniikeiksi ja ennen näkemättömiksi annoskokonaisuuksiksi.

Vaikka saatavillamme on valtava määrä eri vaihtoehtoja, näen että pohjoisella leveyspiirillä etenkin puut ovat huomattavan uniikkeja alustoja terapeuttisten yhdisteiden rakentumiselle. Koivua on käytetty Suomessa arvostettuna lääkekasvina erittäin laajasti ja puuta on pidetty lukuisissa Euroopan alueen mytologioissa elämän sekä hedelmällisyyden puuna. Koivun lehdet, silmut, tuhka, mahla ja tuohi ovat muutamia esimerkkejä laajasti lääkekäyttöön käytetyistä puun osista.

pakurikääpä_revontulet

Kovilla pakkasilla ympäristön haasteisiin sopeutuvat kasvit ehtivät vuosikymmenten tai satojen aikana kehittää itseensä huomattavasti erilaisia yhdisteitä kuin yksivuotiset kasvit. Pitkä ikä on usein yhdistävä tekijä monille klassisille ja kaikkein arvostetuimmille rohdoskasveille. Vuosikymmeniä vanha ginseng-juuri (Panax ginseng) tai 25-vuotta vanha pakuri tarjoaa huomattasti enemmän terapeuttisia ominaisuuksia kuin muutaman kesäkuukauden kukkapenkin päädyssä kasvanut ruohosipuli. Haastava elinympäristö saa yleisesti kasvit kehittämään enemmän terapeuttisesti elimistössämme toimivia yhdisteitä ja esimerkiksi pohjoisessa kasvava metsämustikka (Vaccinium myrtillus) sisältää huomattavasti enemmän terveyttä edistäviä antosyaaneja (siniset väripigmentit), kuin lempeämmissä ympäristöissä yleisesti viljeltävä pensasmustikka (Vaccinium corymbosum). Suomen luonto on täynnä poikkeuksellisen uniikkeja lääkinnällisiä kasveja ja sieniä, joiden arvostuksen toivon lisääntyvän tulevaisuudessa laajemmin etenkin maamme äärimmäisen eksoottisten elinolosuhteiden syvemmän ymmärryksen valossa.

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?
Tilaa Jaakko Halmetojan kirjoittama Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan -15% edullisemmin tänään koodilla ”pakuri”!

Tilaa tästä!

Lisää koodi ”pakuri” ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja paina ”Käytä kuponki” -nappia niin alennus aktivoituu.

© Mividata Oy ja Jaakko Halmetoja