Tärkeimmät probioottiset bakteerit

Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta.

Tärkeimpiä probioottisia bakteereja ovat muun muassa Lactobacillus acidophilus, Bifidobacterium bifidum ja Lactobacillus bulgaricus.

Lactobacillus acidophilus (LA) on terveyttä edistävä hyvälaatuinen bakteeri, joka normaalisti elää ohutsuolessa. Sitä todetaan myös suussa, emättimessä ja paksusuolessa. LA kykenee pitämään suoliston mikrobiflooraa terveenä. Se mm. vähentää hiivojen kasvua suolistossa. LA:n on osoitettu vähentävän myös ruoan kolesterolin imeytymistä. Se lisää laktaasientsyymin tuotantoa, joten se helpottaa maitosokerin (laktoosin) imeytymistä. LA korjaa tehokkaasti suoliston mikrobiflooraa antibioottikuurien jälkeen.

Bifidobacterium bifidum (BB) on tärkein ohutsuolen alemman osan normaaleista bakteereista. BB vaikuttaa kaikkialla suoliston mikrobifloorassa. Sen on osoitettu tehostavan ihmisen ruoansulatusjärjestelmän toimintaa. Lisäksi se osallistuu immuunijärjestelmän säätelyyn, rasva-aineenvaihduntaan ja vähentää ruuassa olevan kolesterolin imeytymistä. Sen on osoitettu estävän haitallisten bakteerien kiinnittymistä ja kasvua suoliston limakalvoilla. BB estää bakteerien tuottamien haitallisten amiinien imeytymistä.

Lactobacillus bulgaricus (LB) on eristetty alkuperäistä jogurttia käyttäneiden ihmisten suolistosta. Valitettavasti useimmissa kaupallisissa jogurttivalmisteissa tämän tärkeän probioottibakteerin määrä on oleellisesti vähentynyt. Vahvan (100 miljardia probioottia) valmisteen avulla saadaan suolistoon riittävä määrä tätä tärkeää bakteeria.

LB:n on osoitettu säätelevän immuunijärjestelmän toimintaa. Se vaikuttaa rasvojen aineenvaihduntaan alentaen veren kolesterolitasoja. LB tuottaa luonnollisia antibioottisesti vaikuttavia aineita. Se estää haitallisten mikrobien lisääntymistä suolessa. Lactobacillus bulgaricuksella on oletettavasti vatsavaivoja vähentävä vaikutus.

Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta?

Lue myös “Mitä vaaditaan tehokkaalta maitohappobakteerivalmisteelta?” -artikkeli tästä!

Lue artikkeli tästä!

© Mividata Oy ja Kaarlo Jaakkola