Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Ylävatsan ja mahan limakalvoja tutkitaan ensisijaisesti mahatähystyksellä ja sen yhteydessä otettavien limakalvokoepalojen tutkimuksella. Tähystyksessä huomataan mahalaukun limakalvomuutokset, ruokatorven refluksitauti, tulehduskipulääkkeiden aiheuttamat vauriot mahalaukussa jne. Helikobakteeri voidaan todeta mahatähystyksen yhteydessä otetuista koepaloista. Verikokeesta voidaan määrittää helikobakteerin vasta-aineet (IgG). Uusien testien avulla voidaan päätellä, sairastaako potilas helikobakteeri-infektion aiheuttamaa […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Voit itse testata mahalaukkusi happamuutta varsin yksinkertaisesti ja luotettavasti. Kun ruoansulatusvaivoja tuntuu, nauti ruokalusikallinen omenaviinietikkaa tai sitruunamehua, jos ne eivät ärsytä limakalvoa. Jos vaivat helpottuvat tai häviävät kokonaan, kyse voi olla liian vähäisistä mahahapoista. Jos viinietikka auttaa, on löytynyt biologinen lääkityskeino. Sitä kannattaa nauttia ruokailun yhteydessä […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Ylävatsaturvotus, röyhtäilyt, poltot ja ilmavaivat heti ruokailun jälkeen. Erityisen ”täysi olo” ruokailun jälkeen. Lisäravinteiden aiheuttama pahoinvointi Ruoka-allergioita Ripuli tai ummetus Kiinnostaisiko sinua lukea lisää aiheesta? Tilaa nyt Kaarlo Jaakkolan kirjapaketti nyt kaikkien aikojen PARHAALLA -35% ALENNUKSELLA! Käyttämällä koodia “kaarlo” saat tarjouksen käyttöösi. Tilaa tästä >> Nopea ohje tarjouksen käyttöön […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Mahalaukun hapottomuus tai vähähappoisuus tarkoittaa mahan nesteen tärkeän osatekijän, suolahapon, erityksen loppumista tai heikkenemistä. Yli puolet 60-vuotiaista ja sitä iäkkäimmistä kärsii liian vähäisistä mahahapoista. Ruoka aiheuttaa terveessä mahan limakalvossa monenlaista eritystoimintaa: happaman suolahapon, emäksisen bikarbonaatin, emäksisen liman sekä useiden ruoansulatusentsyymien erityksen. Mahanesteen koostumukseen vaikuttavat mahalaukun eritteiden […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Eläkkeellä olevalla potilaallani oli ollut 12 vuotta säännöllinen lääkehoito sepelvaltimosairauteen. Ylävatsavaivoista hän oli kärsinyt pari vuotta. Ensimmäisenä vuonna tehtiin neljä kertaa ruokatorven ja mahalaukun tähystys, seuraavana vuonna kaksi kertaa ja ihan hiljattain oli tehty seitsemäs tähystys. Helikobakteeri oli todettu ja häädetty, mutta siitä huolimatta vaivat jatkuivat. […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Vuonna 1935 syntyneellä potilaalla oli ollut vuodesta 1985 lähtien happovaivoja. Useita mahalaukun tähystyksiä oli tehty. Mahalaukussa oli nähty limakalvon tulehdusta ja todettu lievä palleatyrä vuonna 2001. Happosalpaajalääkkeet olivat olleet avuksi. Potilaalla oli taustalla ilmeinen ärtyvän suolen oireyhtymä, joka oli painottunut ummetukseen. Tukilääkitys alkoi auttaa vatsa- ja […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Vatsa kuntoon kirjasta. Nykyään antibioottilääkityksellä on mittavat suhteet. Antibioottihoidon ongelmien ydinkysymys on potilaan oma immuniteetti. Farmakologisella tukilääkityksellä voidaan nostaa potilaan immuniteettiä tehokkaasti ja nopeasti ja siten katkaista tulehduskierre, jolloin ei tarvita toistuvia antibioottikuureja. Biologinen lääketiede kehittyy vauhdilla. Vuosikymmenien aikana on kehitetty useita ns. luonnon antibiootteja, joilla on osoitettu olevan […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Maapallolla elää tunnistetusti yli 1,8 miljoonaa erilaisia eliölajia, aina yksisoluisesta ameebasta äärimmäisen kompleksiseen ihmisolentoon. Joukkoon mahtuu myös valtava määrä uskomattoman ravinnetiheitä ruokia ja rohdoskasveja, joita voimme hyödyntää osana päivittäistä ruokavaliotamme. Tänä päivänä ympäristöstämme löytyvien mahdollisuuksien keskellä olemme valtavan etuoikeutettuja. Käytössämme olevan teknologian ja […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurin merkittävän käyttö- ja kauppahistorian valossa on suhteellisen huvittavaa todeta, että Suomen Elintarvikevirasto Evira kielsi pakurin myynnin vuonna 2010, koska se luokiteltiin viraston mukaan uuselintarvikkeeksi (EY) 258/97. Toisaalta tämä kategorisointi lisäsi massiivisesti pakuritietoisuutta lukuisten aihetta käsitelleiden isojen lehtiartikkeleiden sekä TV- ja radio-ohjelmien myötä. […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakuri on nimenä ja sanana huomiota herättävän hauska, sopivan vahva ja humoristisesti säröilevä. Se, miltä jokin sana kuulostaa ihmisten korvissa, vaikuttaa merkittävästi aiheen leviämisnopeuteen etenkin suusta suuhun tapahtuvassa kommunikaatiossa. Sana ”seesaminsiemen” omaa hyvin erilaisen tonaalisuuden kuin ”pakuri”, josta moni on saanut revittyä runsaasti […]