Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä).Keuhkorakkuloiden eli alveolien alueella on kahdentyyppisiä pinta-epiteelisoluja: pneumosyytti I ja pneumosyytti II-soluja. Niistä ensimmäinen muodostaa ohuen solukerroksen kaasujen vaihduntapinnalle. Solut ovat litteitä ja haaraisia ja käsittävät pääosan alveolin pinta-alasta. Pneumosyytti II-solut käsittävät lukumäärältään suurimman osan alveolin seinämän solusta, mutta kuutiomaisen rakenteensa […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä). Keuhkokudos koostuu pääasiassa hengitysilman täyttämistä keuhkorakkuloista eli alveoleista. Niitä on 300 miljoonaa ja niiden yhteispinta-ala vastaa isohkoa asuntoa. Keuhkorakkula on pienikokoinen pussi, joka on yhteydessä keuhkoputkeen. Niiden kautta ulkoilma pääsee runsaan millimetrin kymmenesosan läpimittaiseen keuhkorakkulaan. Sisäänhengityksen aikana keuhkojen koko kaksinkertaistuu. […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä). Hengitystiet alkavat nenäonteloista, joihin kuuluvat nenä ja sen useat sivuontelot, suu- ja nielualueet sekä kurkunpää. Myös seuraava luettelo esittelee hengitysteiden anatomisia osia. Hengitysilman reitti on seuraava: Nenä ja sen sivuontelot → nenänielu → suunielu (orofarus) → kurkunpää (larung) → henkitorvi […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä). Hengitystiesairauksien hoidossa tulee ottaa huomioon hengitysteiden anatomia ja biolokemialliset sekä muut puolustusmekanismit. Tätä kirjaa kirjoittaessani käytin yhtenä lähteenä korkeatasoista suomalaista oppikirjaa, Keuhkosairaudet[1], jonka päätoimittajat ovat professori Vuokko Kinnula, dosentti Pirkko D. Brander ja professori Pentti Tukiainen. Tässä lääkäreille suunnatussa luvussa […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä). Tämän luvun osoitan lääkärikollegoilleni, jotta ongelmallisten ja vaikeiden sairauksien tuottamat hengitysteiden vauriot osattaisiin ammattitaitoisesti ja hyvin tuloksin korjata siten, että viritetään potilaan omia puolustusmekanismeja. Tämä luku on erityisesti osoitettu keuhkosairauksien oppikirjan toimituskunnalle sekä kaikille niille, jotka joutuvat hoitamaan hengitystiesairauksia. Kun […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä). Lääketieteellisten hoitojen tehon kannalta on ollut murheellista kuulla potilaiden kertovan onkologien eli syöpälääkäreiden tiukasta kielteisestä asenteesta ravitsemushoitoja kohtaan. On kuitenkin lohduttavaa kuulla, että Suomessa syövän hoidon johtava auktoriteetti ja ylilääkäri on ottanut julkisuudessa esille D-vitamiinin merkityksen syöpäsairauksissa. D-vitamiini yhdessä A-vitamiinin […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä).Tieteellisistä tutkimuksista ja käytännön kokemuksista tiedämme, että ihmisessä on tehokkaita paranemismekanismeja. Nykyään onkin esitetty sellaisia käsityksiä, että vaikka ihminen sairastuu elämänsä aikana lukuisiin eri syöpiin, elimistön oma syöpäpuolustus voi olla niin tehokasta, että monia syöpiä paranee tietämättä, että niitä on sairastettu. […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä). Ravitsemushoidot ovat lääketieteen ehdotonta historiallista ja varmaa perushoitoa. Niiden historia ulottuu eri kulttuureissa tuhansienkin vuosien taakse. Monet pitävät modernin ravitsemushoidon isänä Hippocratesta, joka yli 2300 vuotta sitten totesi, että ”ruoka olkoon lääkkeesi”. Ravitsemustiede käsittää jättikokoisia tiedostoja. Modernit oppikirjat saattavat olla […]
-
Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta. Esimerkkiruokalista perustuu kirjassa kuvattuun maksan toimintaa tukevaan ruokavalioon. Sitä ei tarvitse noudattaa sellaisenaan, vaan eri aterioille valitset itsellesi sopivaa ruokaa. Jos et syö tofua, korvaat sen esimerkiksi kalalla. Tai jos et syö lihaa, korvaat sen tofulla tai pavuilla. Jos et halua syödä puuroja, teet aamuisin pirtelön jne. Jos […]
-
Tämä artikkeli on ote Marja Ruutin kirjoittamasta Terve maksa kirjasta. Esimerkkiruokalista perustuu kirjassa kuvattuun maksan toimintaa tukevaan ruokavalioon. Sitä ei tarvitse noudattaa sellaisenaan, vaan eri aterioille valitset itsellesi sopivaa ruokaa. Jos et syö tofua, korvaat sen esimerkiksi kalalla. Tai jos et syö lihaa, korvaat sen tofulla tai pavuilla. Jos et halua syödä puuroja, teet aamuisin pirtelön jne. Jos […]