Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Alkoholiuutteiden valmistamiseen voi käyttää joko tuoreita tai kuivattuja rohdoskasveja. Tuore pakuri sisältää kuitenkin erittäin paljon nestettä, mikä laimentaa lopullista uutosta merkittävästi ja vaikeuttaa tarkempien uutteiden kohdalla alkoholipitoisuuden laskemista. Tämän vuoksi suosittelen lähtökohtaisesti valmistamaan alkoholiuutteita kuivista yrteistä, jos kyseessä ei ole jonkinlainen erityistilanne. Kaada […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Etanolin tai metanolin avulla pakurista saadaan uutettua veteen liukenemattomat, poolittomat yhdisteet, kuten betuliinihappo, betuliini, superoksididismutaasi (SOD) ja monet eri sterolit. Alkoholiuutteiden valmistamista käytetään tyypillisesti toisena askeleena ensin suoritetun vesiuutoksen jälkeen, teehen liukenemattomien arvokkaiden raaka-aineiden hyödyntämiseksi. Pakurin kuumavesiuuttaminen ennen alkoholiuuttamista on järkevää, jotta korkeat […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Lisää kattilaan 1 rkl pakuria (jauheena tai rouheena) jokaista vesilitraa kohti. Esimerkiksi 2 rkl / 2 litraa. Keitä ja hauduta uutosta korkeassa lämpötilassa (80–100 °C) kymmenestä minuutista useampaan tuntiin. Tarkkaile kellon sijasta uutoksen väriä. Pakuritee on valmista, kun sen väri on tummanruskean ja […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Perinteisesti vahvaa pakuriteetä on suositeltu nautittavaksi 3 kupillista vuorokaudessa, 30 min ennen aterioita. Nykyisin teetä on helppo nauttia myös isompia määriä käytännöllisesti, esimerkiksi hyödyntämällä 1 litra pakuriteetä päivittäisen pirtelön pohjaneesteenä. ”But they charge a lot, fifteen roubles a kilogram, and you need six […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Professori Toivo Rautavaara mainitsee kirjassaan Terveysteetä luonnonkasveista (1983), että pakuritee säilyy valmistamisen jälkeen jääkaapissa noin neljä päivää. Tämä tieto ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä pakuriteen säilyvyys viileässä on käytännössä useita viikkoja. Henkilökohtaisesti olen huomannut vuosien varrella, että pakuritee, josta jauhe tai pakurin palaset […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Teetä keitettäessä suurin osa asiantuntijoista suosittelee lisäämään 1–2 rkl pakurijauhetta litraan vettä. Toinen nyrkkisääntö on käyttää suhdetta 1:5 (pakuria suhteessa veden määrään). Tärkeimpänä tekijänä pakuriteen keittämisessä tai hauduttamisessa on kuitenkin mielestäni uutoksen värin tarkkailu. Valmis tee on väriltään tummanruskean ja mustan välimaastossa. Suomessa […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurista on mahdollista keittää moninkertainen määrän teetä verrattuna tavallisiin teetyyppeihin. Kokemusteni mukaan yhdestä keskikokoisesta pakurista riittää helposti teetarpeet talven ajaksi koko perheelle, jos pakurikasvannainen prosessoidaan ja käytetään fiksusti. Isojen palasten hyödyntäminen mietoja uuttotapoja käyttäen on mielestäni arvokkaan raaka-aineen hukkaamista. Pieneksi jauhetulla pakurilla on […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Etanolin kiehumispiste on merenpinnan tasolla 78,3 astetta ja pakuritinktuuroita eli alkoholiuutteita on mahdollista lisätä esimerkiksi 80 asteisen pakuriteen joukkoon, jolloin alkoholi haihtuu vähitellen pois nesteestä. Tinktuura jättää kuitenkin jälkeensä läjän rasvaliukoisia yhdisteitään. Tämä metodi soveltuu hyvin ihmisille, jotka haluavat syystä tai toisesta välttää […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Teetä on Suomessa valmistettu pääasiassa niin, että keitetty vesi kaadetaan hauduttamaan kuppiin tiputettua teepussia muutamaksi minuutiksi. Venäjällä teetä on kuitenkin perinteisesti valmistettu usein uuttamalla pienessä vesimäärässä yrttejä huomattavan vahvaksi liokseksi, jota kutsutaan nimellä zavarka (заварка). Tätä liuosta haudutetaan yleensä koko päivän ajan. Perinteinen […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Alumiini Alumiinikattiloita käytetään paljon niiden kevyen painon vuoksi. Alumiinista liukenee kuitenkin kaikkein herkimmin metalli-ioneja veteen ja varsinkin emäksisten liuosten käyttö lisää metalli-ionien liukoisuutta. Ruostumaton teräs Huomattavasti alumiinia parempi vaihtoehto on ruostumattomasta teräksestä valmistettu kattila. Haasteena tyypillisten teräskattiloiden kohdalla on, että suurin osa markkinoilla […]