Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä). Suomen Lääkärilehdessä 7/2015 julkaistiin tällä otsikolla nimetty tärkeä astmaa koskeva artikkeli, jonka ovat kirjoittaneet Tampereen yliopistosairaalan ylilääkäri Jussi Karjalainen ja professori Lauri Lehtimäki. Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon yleensä kuuluu keuhkoputkiston limakalvotulehdus (inflammaatio) ja siihen liittyvä keuhkoputkien lisääntyvä supisteluherkkyys (hyperreaktiivisuus). […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä).Tärkeimmät saasteet ovat hengitettävät hiukkaset, rikkidioksidi, happamat aerosolit, typpioksidit, hiilimonoksidi ja otsoni. Ilmansaasteet esiintyvät lähes aina useiden aineiden seoksina, minkä vuoksi yksittäisten aineiden terveysvaikutusten arviointi on vaikeaa. Lyhytaikainenkin altistuminen mainituista hengitettävistä hiukkasista koostuvista hiukkasseoksista voi aiheuttaa sydän- ja hengitystiesairauksia, hengitystieinfektioita ja […]
-
Elimistön eri osissa on erilaisia ionipumppumekanismeja. Ionipumppufunktiolla tarkoitetaan solujen kalvoilla olevia entsyymijärjestelmiä, jotka säätelevät elimistön sähköisiä ilmiöitä. Ionikanavien tutkimusten läpimurto tapahtui 1970–80 luvuilla. Koska ionipumppumekanismit ovat elimistön tärkein entsyymijärjestelmä, niistä on tulossa erillinen kirja, jossa ionipumpun kaikki osa-alueet esitetään tarkemmin. Jo vuonna 1926 kalium (K) on todettu elimistölle välttämättömäksi ravintotekijäksi. Aikuisessa ihmisessä on 156 […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä). Erityisesti suurten hengitysteiden, kuten henkitorven alueella, on värekarvallisia soluja. Värekarvojen liike vaatii energiaa. Epiteelisolujen pinnan nesteeseen ja limaan tarttuneet hiukkaset kulkeutuvat hengitysteissä ylöspäin. Epiteelisoluja verhoava nestevaippa on välttämätön värekarvojen tehokkaalle toiminnalle. Värekarvojen tehtävänä on kuljettaa solujen pinnalla olevaa nestettä, limaa […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä).Elimistön kyky suojata epiteeliä ja kyky korjata jo syntyneitä vaurioita on suoraan riippuvainen siitä, saako ihminen riittävästä elimistölle välttämättömiä pienoisravintotekijöitä. Hengitysteiden pinnalla olevilla epiteelisoluilla on biokemiallinen suojausjärjestelmä, jonka avulla se kykenee korjaamaan epiteeliin muodostuneita vaurioita. Hengitystie-epiteelisoluja verhoava nestevaippa on noin 10 […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä).Keuhkorakkuloiden eli alveolien alueella on kahdentyyppisiä pinta-epiteelisoluja: pneumosyytti I ja pneumosyytti II-soluja. Niistä ensimmäinen muodostaa ohuen solukerroksen kaasujen vaihduntapinnalle. Solut ovat litteitä ja haaraisia ja käsittävät pääosan alveolin pinta-alasta. Pneumosyytti II-solut käsittävät lukumäärältään suurimman osan alveolin seinämän solusta, mutta kuutiomaisen rakenteensa […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä). Keuhkokudos koostuu pääasiassa hengitysilman täyttämistä keuhkorakkuloista eli alveoleista. Niitä on 300 miljoonaa ja niiden yhteispinta-ala vastaa isohkoa asuntoa. Keuhkorakkula on pienikokoinen pussi, joka on yhteydessä keuhkoputkeen. Niiden kautta ulkoilma pääsee runsaan millimetrin kymmenesosan läpimittaiseen keuhkorakkulaan. Sisäänhengityksen aikana keuhkojen koko kaksinkertaistuu. […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä). Hengitystiet alkavat nenäonteloista, joihin kuuluvat nenä ja sen useat sivuontelot, suu- ja nielualueet sekä kurkunpää. Myös seuraava luettelo esittelee hengitysteiden anatomisia osia. Hengitysilman reitti on seuraava: Nenä ja sen sivuontelot → nenänielu → suunielu (orofarus) → kurkunpää (larung) → henkitorvi […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä). Hengitystiesairauksien hoidossa tulee ottaa huomioon hengitysteiden anatomia ja biolokemialliset sekä muut puolustusmekanismit. Tätä kirjaa kirjoittaessani käytin yhtenä lähteenä korkeatasoista suomalaista oppikirjaa, Keuhkosairaudet[1], jonka päätoimittajat ovat professori Vuokko Kinnula, dosentti Pirkko D. Brander ja professori Pentti Tukiainen. Tässä lääkäreille suunnatussa luvussa […]
-
Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla kirjasta (lataa koko e-kirja NYT ILMAISEKSI tästä). Tämän luvun osoitan lääkärikollegoilleni, jotta ongelmallisten ja vaikeiden sairauksien tuottamat hengitysteiden vauriot osattaisiin ammattitaitoisesti ja hyvin tuloksin korjata siten, että viritetään potilaan omia puolustusmekanismeja. Tämä luku on erityisesti osoitettu keuhkosairauksien oppikirjan toimituskunnalle sekä kaikille niille, jotka joutuvat hoitamaan hengitystiesairauksia. Kun […]