Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurikääpää voidaan myös viljellä. Pääasiallisena kasvualustana käytetään tyypillisesti ruskeaa luomuriisiä, joskin pakurikäävän on todettu kasvavan parhaiten peruna-dekstroosin ja agar agarin sekoituksessa. Koreassa pakurin viljelyssä on havaittu, että infektoiduista koivuista voidaan saada pieniä pakureita (halkaisijaltaan 3–5 cm) noin 30 kuukauden kuluessa. Pakurikäävän sienirihmastoa on […]
-
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Pakurikääpää on usein kutsuttu puun syöväksi, joka vähitellen tappaa tartuttamansa isäntäpuun. Tämä ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että voimme huoletta kerätä pakureita miten haluamme ja kohdella kuolevaa isäntäpuuta piittamattomasti. Maailmanlaajuisesti monia rohdoskasveja on kerätty vuosikymmenten ajan liikaa niiden luontaisiin esiintymiin nähden, mikä on […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. 5 dl jääkaapissa yön yli säilytettyä pakuriteetä (kylmää) 1/2 dl kylmäpuristettua aloe vera -mehua 10 g L-glutamiinia Valmista juoma aamulla sekoittamalla raaka-aineet keskenään isossa mukissa tai lasipurkissa. Nauti lasillinen (2,5 dl) 2 x päivässä, parhaassa tapauksessa ensin tyhjälle vatsalle heti heräämisen jälkeen aamulla […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. 4 dl jääkaapissa yön yli säilytettyä pakuriteetä (kylmää) Yhden pienen sitruunan tai limen mehu (puristettuna) 1 rkl kookospalmusokeria 1/2 tl raffinoimatonta merisuolaa 3–4 kpl isoja pakurijääpaloja (Kourallinen tuoretta salviaa) Kaada 1 dl teetä jääpalamuotteihin ja pakasta 30 min. Sekoita sillä aikaa limen mehu, […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Sienet sisältävät eliökuntana lukuisia erittäin voimakkaasti myrkyllisiä yhdisteitä. Tämän vuoksi sienten tunnistamisessa ja keräämisessä on lähtökohtaisesti hyvä olla poikkeuksellisen tarkka. Kääpien kerääminen eroaa maassa kasvavista sienistä kuitenkin merkittävästi juuri sienten turvallisuudessa, koska esimerkiksi Suomen yli 230 kääpälajikkeen joukosta ei käytännössä tunneta myrkyllisiä lajikkeita. […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Artikkeli on toinen osa artikkelisarjasta. Lue ensimmäinen osa tästä. Ruusujuuri (Rhodiola rosea) sopii mainiosti käytettäväksi yhdessä pakurin kanssa. Ruusujuuri on maksaruohokasvien heimoon (Crassulaceae) kuuluva klassinen adaptogeeni. Vaikka nimi viittaa ruusuun, ei ruusujuuri ole sukua ruusukasveille (Rosaceae). Olen itse käyttänyt adaptogeeneista usein seuraavaa analogia fyysiseen […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Adaptogeenit tunnetaan myös useilla muilla nimillä: ejuvinating herbs, qi tonics, tonic herbs, rasayanas tai restoratives. Suomenkielisessä kirjallisuudessa termi toonikumi on suhteellisen yleisesti adaptogeeneistä käytetty nimitys. Tämän kategorian kasvit normalisoivat elimistön toimintaa ilman haitallisia sivuvaikutuksia. Lukuisat lääkinnälliset sienet, kuten pakuri, lakkakääpä ja kiinanloisikka kuuluvat […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Viimeisen kuuden vuoden aikana olen kartuttanut mittariini lähes 1 000 reissupäivää ja rutkasti tien päällä vietettyjä kilometrejä ympäri Suomea ja maailmaa. En ole kuitenkaan enää vuosiin kokenut kertaakaan oloani puolikuntoiseksi ja ajatus kausiflunssasta tai tukkoisesta olotilasta aamulla on poistunut mieleni arkistoista kokonaan. Aiemmin […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Maailman terveysjärjestä WHO:n vuonna 2010 tekemän lausunnon mukaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua maailmassa todetaan 69 % enemmän syöpiä. British Medical Journalin arvion mukaan syövästä johtuvat kuolemat tulevat lisääntymään tätä menoa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana yli 70 %:lla. Pelkän pakurin, koivuntuhkan tai minkään muun yksittäisen […]
-
Tämä artikkeli on ote Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan kirjasta. Närästykseen, liikahappoisuuteen, ihottumaan, reumaan, maha- ja pohjukaissuolen vaivoihin, suolivaivoihin sekä tulehdus- ja virusalttiuteen suositellaan kuurina 1 litra koivuntuhkauutetta, joka nautitaan kahdessa viikossa seuraavasti: 30 ml uutetta ja 2 dl mehua tai vettä, 1. viikko 2 kertaa päivässä, 2. viikko 3 kertaa päivässä. Käyttö […]